Käyntikohteet

Wanha Raahe

Vanha-Raahe

 

 

 

 

 

Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä puukaupunkeja maassamme. Päätös säilyttämisestä tehtiin vuonna 1977 ja tämän jälkeen alueella on korjattu satakunta päärakennusta. Kaikkiaan alueella on noin 150 vanhaa asuintaloa ja noin 200 talousrakennusta. Wanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa. Se kertoo kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään sekä antaa historiallista syvyyttä nykyiselle teräksen ja tietotekniikan kaupungille. >>Lue lisää


Pekkatori

ec65a551b26b6a892ce667705ed91134aab16f88

Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista. Uudisrakentajat olivat kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia. Torin lounaiskulmalle oli varattu tontti raatihuonetta varten. Hanke ei koskaan toteutunut, vaan Raahen kaupunki osti 1860-luvulla Brunowin perikunnalta Rantakadun varrella sijaitsevan talon, joka toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana. Torin ympärysrakennukset edustavat kaikki 1800-luvun puuklassismia. Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. Pekkatori on kansainvälisesti arvokas. Suomalaisten puukaupunkien toreista Pekkatori on parhaiten säilynyt.

Pietari Brahen patsas

Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen patsas seisoo keskellä Pekkatoria merelle tähyten. Patsas pystytettiin vuonna 1888 ja sen on veistänyt Walter Runeberg.


Härkätorin puisto

harkatori

 

 

 

 

Härkätorin puistosta on vuosien saatossa kehitetty Raahelle keskuspuisto, johon kokoonnutaan viettämään vapaa-aikaa. Kesäisin siellä järjestetään monia kulttuuritapahtumia. Talvisin puisto täyttyy lumiveistoksista. Joulukuussa puut koristellaan.

Raahen palon (v. 1810) jälkeen karjakaupalle määrättiin paikka kaupungin laitamille. Meluista karjakauppaa ei haluttu käydä kaupungin sydämessä – Pekkatorilla. Kaupungin kasvaessa ja asutuksen levittyä myös Härkätorin ympärille karjakauppa sai siirron Paavonperän mäelle, Tornitalon liepeille. Vuorineuvos John Grundström lahjoitti Puolustaja-patsaan kaupungille vuonna 1932. Lahjakirjassa oli vaatimus, että patsas on pystytettävä Härkätorille ja että luonnontilassa ollut Härkätori tulee muuttaa puistoksi. Härkätori muutettiin puistoksi 1930-luvulla. Esiintymislava Purje rakennettiin vuonna 1996. Härkätori sai uuden ilmeen ja kahvilarakennus valmistui vuonna 2008. Suihkulähde paljastettiin Vappuna 2011.
Lisätietoa Härkätorin historiasta matkailuoppaiden verkkosivustolla

Laivurinkadun ja Härkätorin puiston tapahtumakäyttö


Raatihuone

Raatihuone

 

 

 

 

Tullinhoitaja Gustav Brunow rakennutti itselleen talon Sovionlahteen rajoittuvalle tontille. Talo valmistui asuttavaan kuntoon vuonna 1839. Brunowin perikunta möi talon Raahen kaupungille vuonna 1862. Rakennus on siitä alkaen toiminut Raahen kaupungin virastona. Raatihuoneessa työskentelee tällä hetkellä kaupungin johtoa ja hallintopalvelukeskuksen henkilökuntaa.

Lisätietoja:  Raahen matkailuoppaiden kotisivuilla historiaa
Esitteitä:  Raatihuoneen esite v. 2010 pdf, 1446 kb Raatihuoneen juhlasalin taulut v. 2011 pdf, 13514 kb

Rantakatu 50, 92100 Raahe
sijainti


Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas

 

 

 

 

 

 

 

Hankkeen Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsaan sijoittamiseksi Raahen kaupunkiin pani alulle Siika-Pyhäjokialueen liitto, joka halusi korostaa hankkeellaan Urho Kekkosen merkitystä Siika-Pyhäjokialueen kehittämisessä. Presidentti Kekkonen vaikutti muun muassa Rautaruukin terästehtaan sijoittumiseen Raaheen. Valtion vuoden 2008 budjetissa oli varattu patsashankkeeseen 47 000 euron määräraha. Patsasta rahoitettiin myös myymällä teoksen pienoismalleja, ns. ”Pikku-Urkkeja”. Elokuussa vuonna 2008 paljastetun patsaan on veistänyt helsinkiläinen kuvanveistäjä, kuvataiteilija Matti Peltokangas. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen kookas patsas seisoo arvoisellaan paikalla, Rantakadun varrella sijaitsevassa Itsenäisyydenpuistossa vastapäätä kaupungin arvokkainta virastotaloa, Raatihuonetta.
Lisätietoja taiteilijasta:  Matti Peltokankaan kotisivut

Rantakatu 43, 92100 Raahe


Tornitalo

e81ec17a2f2f75cc6376e2135436d23b1aba8249

 

 

 

 

 

 

 

Tornitalo rakennettiin vesitorniksi ja se valmistui v. 1958. Rakennuksen korkeus on 44 m.

Tornitalon näköalatasanne sijaitsee 14. kerroksessa. Näköalatasanteen lattia on n. 48 m. korkeudella meren pinnasta.
Avoinna sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä Kiinteistö Oy Kummatin toimistoon, puh. 044 710 7379.

Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista

Rantakatu 51, 92100 Raahe


Kastellin jätinkirkko

eb8e204145d84925aebeebc0f81d016dc6b46e6f

 

 

 

 

”Kastellin jätinkirkoksi” kutsuttu kivimuodostelma Pattijoen Ylipäässä on suurin Pohjanmaalla tavatuista ns. jätinkirkoista. Nämä kivistä kyhätyt, suorakaiteen tai soikion muotoiset kehävallit ovat Suomen suurimpia esihistoriallisia rakennelmia. Ne ovat syntyneet, kun kivikauden ihmiset ovat muokanneet muinaisten rantavoimien seurauksena muodostuneita kivivalleja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Kastellin jätinkirkko on noin 58 metrin pituinen ja kulmistaan pyöristyneen suorakulmion muotoinen. Leveyttä kivikehällä on noin 36 metriä. Vallit ovat huomattavan leveät ja paikoin lähes puolentoista metrin korkuiset. Jokaisella sivulla on porttiaukoiksi tulkittuja painaumia.

 Jätinkirkot ajoittuvat enimmäkseen vuosisatoihin 3500-2000 ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin ihmiset olivat asettuneet asuinsijoilleen aikaisempaa kiinteämmin. Elanto saatiin metsästämällä ja keräilemällä, joskin myös maanviljelyä ilmeisesti aloiteltiin jo tuolloin. Jätinkirkon rakentaminen oli yhteisölle suuri voimainponnistus, joka vaati yhteistyötä ja organisointikykyä. Alkuaan jätinkirkot rakennettiin saarille ja rantavyöhykkeille, mutta maankohoamisen seurauksena ne sijaitsevat nyt sisämaassa. Jätinkirkkoja tunnetaan nelisenkymmentä, joista Raahessa on peräti kahdeksan.

Jätinkirkkokulttuuri taantui ja jätinkirkot jäivät pois käytöstä noin 1500 ennen ajanlaskun alkua. Niiden käyttötarkoitusta ei ole saatu varmuudella selvitettyä. Luultavasti ne liittyivät hylkeenpyyntiin, joka oli kivikautisella Pohjanlahden rannikolla yksi tärkeimmistä toimeentulon lähteistä. Jätinkirkot ovat voineet toimia pyynnin tukikohtina sekä saaliin käsittely- ja varastointipaikkoina. Toki on myös mahdollista, että jätinkirkoilla oli kivikauden ihmisille sekä symbolinen merkitys esimerkiksi seremoniapaikkoina, että käytännöllinen merkitys vaikkapa puolustusvarustuksena. Tuoreimman teorian mukaan jätinkirkoista on saatettu seurata auringon asemaa taivaalla. Jätinkirkkojen porttiaukoista on voitu havaita auringon nousuja ja laskuja vuoden tärkeimpinä auringon kulkuun liittyvinä päivinä. Kastellin jätinkirkon porttiaukoista viisi on mahdollisesti suunnattu tähtitieteellisiin asemiin: kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin. Jätinkirkkoja olisi siis voitu käyttää vuodenkierron kiintopisteinä, tai orastavaan maanviljelyyn liittyvinä kalentereina. Kenties niillä on ollut myös aurinkoon liittyvää uskonnollista merkitystä. Kastellin jätinkirkon läheisyydessä on lisäksi parikymmentä kiviröykkiötä, useita kymmeniä palokivikumpuja ja muutama asuinpainanne. Arkeologisissa kaivauksissa ei ole havaittu pysyvän asumisen merkkejä itse jätinkirkon alueella. Sen sijaan tutkimuksissa on todettu selvät merkit pitkäaikaisesta asumisesta jätinkirkon läheisyydessä.

Linnalantie, Raahe (Pattijoen Ylipää, opasteet 8-tieltä)

Lasikankaan kylän kotisivulle
Jari Okkosen kirja aiheesta.


Kettukankaan konemuseo

fdd945796dbc646e7c421f417bee330ee43d50dd

 

 

 

 

Avoinna kesäisin sopimuksen mukaan. Museossa on esillä runsaasti erilaisia moottoriajoneuvoja sekä vanhan ajan työkoneita. Pääsymaksut: aikuiset 5 €, lapset 2 €, perhelippu 10 €. Puh. 08 264 085 Pentti Kettukangas

Tuomiojantie 123, 92140 Pattijoki


Kettukankaan muinaisalue

b6e2da1667ade95e5862d5c6147a6513d2ccd534

Jylhänharjuun kuuluvalla Kettukankaalla Mattilanperällä sijaitsee satakunta muinaisjäännettä, jotka edustavat viittä erilaista muinaisjäännöstyyppiä.

Röykkiöt

Parhaiten jäänteistä erottuvat kivistä koostuvat röykkiöt, joita on kartoitettu yli 30. Ne rajautuvat suurimmaksi osaksi kankaan 57,5 – 55 korkeudella olevalle tasolle noudattaen levinnällään kankaan topograafista pituussuuntaa. Kasan tai kehän muotoon rakennetut, muodoiltaan pyöreät tai soikeat röykkiöt koostuvat läpimitaltaan 10 – 30 cm:n suuruisista kivistä. Huomattava osa röykkiöistä on matalia, noin puolen metrin korkuisia kehämäisiä muodostelmia. Rakenteeltaan kasamaisista röykkiöistä korkeimmat ovat yli metrin korkuisia. Useiden röykkiöiden keskellä on pyöreä kraaterimainen painauma, joko matala painanne tai syvä keskuskuoppa.

Painanteet

Röykkiöiden tavoin myös alueella sijaitsevat asumuksenpohjiksi tulkitut painanteet, joiden lukumäärä kohoaa noin 30:een, ryhmittyvät harjanteen pituussuuntaa noudattaen harjanteen 57,5 – 55 metrin korkeudella olevalle tasolle. Liki toisiaan sijaitsevat painanteet muodostavat muinaisen rantaviivan suuntaisia jonomaisia, muodoiltaan pitkänomaisten tai soikeiden kuopanteiden muodostamia ketjuja. Painanteiden syvyys vaihtelee 0,3 – 0,8 metriin. Useita kuopanteita reunustaa joko yhdeltä tai useammalta puolelta kivistä, sorasta tai näiden yhdistelmistä koostuva valli.

Jätinkirkko

Lähellä harjanteen lakea sijaitsevan, jätinkirkkomaisen muodostelman alkuperäinen koko on ollut noin 30 x 20 metriä. Soranotossa osittain tuhoutuneen, muodoltaan suorakulmaisen jäänteen noin 30 cm:n korkuisen vallin leveys vaihtelee 3 – 4 metriin. Lounaispuoleisessa vallinosassa on porttiaukkomainen, noin 4 metrin levyinen notkelma. Jätinkirkon keskustasanne on verrattuna tasainen ja ulkopuoliseen alueeseen verrattuna melko kivetön. 

Palokivikummut

Alueelta tavatut 15 palokivikumpua rajautuvat selvästi muinaista rantaviivaa noudattavana jonomaisena vyöhykkeenä harjanteen kaakkoispuoliselle 54 – 53 metrin korkeustasolla olevalle rinteenosalle. Muodoltaan pyöreähköjen tai soikeiden kumpujen koko vaihtelee 2,5 – 8 metriin ja korkeus 0,3 – 1,1 metriin. Ainakin 2 kummuista tukeutuu rinteenpuoleiseen suurehkoon maakiveen.

Kuopparakennelmat

Alueella sijaitsee kymmenkunta kuopparakennelmiksi tulkittavaa jäännettä, jotka ovat sidoksissa kankaan muinaisrantoja myötäileviin, rantavoimien synnyttämiin mataliin kivipalteisiin. Muodoltaan kraaterimaisten kuoppien halkaisija vaihtelee yhdestä kolmeen metriin ja syvyys 0,3 – 0,5 metriin. Kartta pdf Lisätietoja: Kettukankaan muinaisalue


Kiviholvisilta

c3abb9f5380a14bf466c3c1f311ca9458ef5f64d

 

 

 

 

 

 

 

Pattijoen vanha kiviholvisilta on valtakunnallinen tiemuseokohde. Silta rakennettiin vuosina 1896-1897. Ennen nykyistä kivisiltaa paikalla on ollut useita puusiltoja. Sillan yli kulkeva tie muutettiin 1960-luvun lopussa valtatiestä paikallistieksi. Seitsenkymmenluvun puolivälistä saakka tie on toiminut pelkästään kevyen liikenteen väylänä. Tiemuseokohteeksi silta-alue nimettiin vuonna 1984.

Koulutie, 92140 Pattijoki
Lisätietoja pdf


Tähtitorni

Tähtitorni

 

 

 

 

Yleisölle avoinna syyskuun puolivälistä alkaen sunnuntaisin klo 18 eteenpäin huhtikuun alkuun saakka. Säävaraus. Tähtitornin alakerta on lämmin tila, siellä on valokuvaesittely, kirjasto, tilat esittelyä varten. Tähtitornin yläkerta on pyhitetty tähtitaivaan katselulle.

Sijainti:  Tähtitornintie 35 Kiilunkankaalla vastapäätä Raahen moottorikerhon motocross-rataa, 8-tieltä noin 3,5 km.
Lisätietoja:  Erkki Krekilä, puh. 040 526 7311 kreki.eki (at) gmail.com
http://www.ursa.fi/yhd/yhdistysluettelo/yhdistys.php4?id=29 http://www.phobos.fi


Mestari-Heikin maja Vihannissa

a065375727479480dfd0cd4e863ff4037c13b5dc

 

 

 

934e4e5be0bec205a25eec1fd84e9402c64a14f4

Ilveskorpinen kyläoriginelli Mestari-Heikki, Heikki Kilpua-Myllymäki (1854-1934), rakensi itselleen asunnon kivestä, koska edellinen asunto, monitoimitalo myllyineen, oli palanut. Hän asui talossaan kesät ja vietti talvet kierrellen kylän taloissa. Ilveskorven raivaajat -kirjassa on kuvaus Mestari-Heikin talosta siellä vierailleen Jaakko Verkasalon kertomana. ”Ovensuuseinän alaosan muodosti suuri kivi, joka näkyi sekä ulos että sisälle. Kiven vierestä johti ahdas oviaukko sisään. Saman seinän yläosa samoin kuin vesikaton päädyn kohtakin tällä seinämällä olivat lasia. Vesikatto oli hyvin jyrkkä ja kudottu leveistä, pitkistä päreistä kuin pärevakka. Lasiseinän edessä, sen suuren kiven päällä oli soutotooli, jossa Mestari-Heikki mielellään istui ja katseli tien kulkijoita. Heikin kivitalossa oli kaksi huonetta ja kolme tulisijaa.” Mestari-Heikin kivinen maja sijaitsee Vihannin Ilveskorvessa, Korvenahon tien vieressä lähellä koulua.


Alpuan kirkkokivi

Alpuan_kirkkokivi

Alpuan Kirkkoniemessä hiihtomajalle vievän tien varrella korkean harjun laella on saarnastuolia muistuttava kalliolohkare. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana ihmiset ovat kokoontuneet jumalanpalveluksiin kirkkokivelle. Nykyään alue on rauhoitettu.


Vihannin kotiseutukeskus

Vihannin keskustassa Kirkkojärven rannalla kaartuu punamullan värinen rakennus kuin korkea puuaita ja sulkee syliinsä kotiseutukeskuksen punaiset ja keltaiset rakennukset. Alueen taloilla on niminä Hietalankantti, Mikkelänkantti ja Uhtuankantti ja Ukonkantti. Sana kantti tarkoittaa vihantilaisittain rakennusta. Vuonna 2003 alueelle siirrettiin Ukko-Pekka, entinen rautatieläisten asuintalo. Kotiseutukeskuksessa se sai uuden muodon ja palvelee nyt kokous- ja majoitustilana. Vihannin kotiseutukeskus on omaleimainen ja monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus. Luonnonkaunis alue tarjoaa kesäisin mahdollisuuden veneilyyn, kalastukseen, uintiin, tennikseen, rantalentopalloon tai vaikka patikointiin vanhoilla karjapoluilla Rantasen- ja Saarelanjärven ympäristössä. Talvisin samalla alueella voi harrastaa hiihtoa vaihtelevassa maastossa valaistulla ladulla. Kotiseutukeskuksen päärakennus on kirjastotalo Ukonkantti, jossa on auditorio, nuorisotila, museonäyttely sekä koulutus- ja kokoustiloja. Kesän 2004 aikana kotiseutukeskuksen alueelle on valmistunut kivikautinen asuinpaikka ja rikkaasta esihistoriasta kertova esitetaulu. Koko alue on vihantilainen erikoisuus, jossa yhdistyy nykyaika ja perinne, uusi ja vanha mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Esihistorialliset asuinpaikat

Esihistoriallinen asuinpaikka VihannissaVihannin alueella on asuttu jo kivikaudella. Kotiseutukeskuksen pihalla on malli kivikautisesta asumuksesta ja esihistoriasta kertova esitetaulu. Läntisrannan alueella on runsaasti esihistoriallisia asuinpaikkoja. 

Ukonkantin museo

Avoinna ma – pe klo 12 – 19 Museossa on vitriineissä eri aloja esitteleviä kokonaisuuksia muun muassa suutarinverstas.

Kotiseutumuseo

Onnelantie 86400 Vihanti
Avoinna kesäisin juhannuksesta elokuun puoliväliin su klo 11–14, muulloin sopimuksen mukaan. Museon kokoelmissa runsas esihistoriallinen esineistö.