Raahen kirkot

Raahen kirkko

Raahen kirkko 
Raahen nykyinen, Pyhän Kolminaisuuden kirkko on rakennettu vuosina 1909 –1912. Se rakennettiin vuonna 1908 palaneen puukirkon paikalle. Kirkon on piirtänyt ja rakennuttanut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck. Se edustaa kansallisromantiikan ja jugendin tyylivirtauksia. Kirkko on rakennettu graniittikivistä, jotka on suurimmaksi osaksi louhittu Raahen edustalla olevista saarista. Kirkon torni tehtiin 52 metrin korkuiseksi. Kirkossa on tilaa noin 600 hengelle.

Kirkossa toteutettiin perusteellinen korjaus vuosina 2011–2012. Peruskorjauksen tavoitteeksi otettiin kirkon palauttaminen alkuperäiseen asuunsa. Aikaisempien maalikerrosten alta paljastui rikas värimaailma vaaleanpunaisiksi kalkittuine seinineen ja tammi-imitaatiomaalattuine penkkeineen.
Kirkon alttaritaulun on maalannut professori Eero Järnefelt. Kirkon alttaritaulun on maalannut professori Eero Järnefelt

Haaralan kappeli

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto, puh. 08 213 2610.

sijainti
Kirkonkelloa vetämässä/artikkeli Rännärin Suvannosta
Kirkko odottaa suurremonttia ja satavuotisjuhlaa/artikkeli Raahelaisessa
Tiekirkot Raahessa


Saloisten kirkko

Saloisten kirkko, Saloisten kirkossa säilytetään keskiaikaisia, edellisen kirkon palosta pelastettuja pyhimysten kuvia ja pyhimyskaappia 1400-luvulta. Vuodelta 1783 peräisin olevaa kellotapulia sa-notaan kuningas Kustaa III:n suunnittelemaksi. Vuonna 1932 valmistuneen kirkon on suunnitellut rakennusmestari J. Karvo-nen. Tiekirkko.
Kirkkoherrantie 13, Saloinen.

Lisätietoja: puh. 08 213 2682

sijainti
Seurakunnan keskus keskiajalta tähän päivään/artikkeli Raahelaisessa
Tiekirkot Raahessa


Pattijoen kirkko

Pattijoen kirkon, Hiljaisuuden kappelin, on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Vuonna 1912 valmistuneen kirkon alttaritauluna on tyrolilainen kullattu puuveistos Kristus ristillä.
Koulutie 7, Pattijoki.

Lisätietoja: puh. 08 213 2681

sijainti
Raahen tiekirkot
Stenbäckin tunnelmaa ja yksityiskohtia/artikkeli Raahelaisessa


Vihannin kirkko

Nykyinen kirkko on toinen ja on rakennettu vuonna 1784 Kustaa III:n aikana. Kirkon nimi on Kustaa III:n vaimon nimi, Sofia Magdalena. Rakentajana on ollut kuuluisa kirkon rakentaja Simon Silvén-Jylkkä Kalajoen Metsäkylästä. Kirkon katto on ollut alkuaan paanukatto. Vuonna 1882 se poistettiin ja tilalle tehtiin pärekatto ja vuonna 1909 nykyinen peltikatto. Kirkon peruskorjaus suoritettiin 1958-1961. Perustukset uusittiin täysin, seinien ulkopuolelle asennettiin lämpöeristys ja pystylaudoitus. Samassa yhteydessä hankittiin nykyiset penkit sekä asennettiin lämmitysjärjestelmä. Samalla suoritettiin alttaritaulun sekä saarnatuolin restaurointi.

Viimeisin kirkon korjaus- ja maalaustyö suoritettiin vuosina 1983-1984 arkkitehti Matti Leiberin suunnitelmien mukaan. Korjauksen yhteydessä kirkko ja tapuli maalattiin alkuperäiseen väriinsä, punaisiksi. Sisäasu myös muuttui, kun punahonkaiset tummuneet penkit maalattiin. Samalla hankittiin saarnatuolin katososa sekä valaistus uusittiin täydellisesti. Pohjalaista myöhäisrenesanssia edustava nykyinen kellotapuli on ollut paikallaan jo ensimmäisen kirkon aikana. Sen rakennusvuosi on 1752.

Tiekirkot

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto, puh. 08 213 2610 tai Vihannin seurakuntatoimisto puh. 08 213 2700
Raahen seurakunta
Kirkko keskellä elämää – uusi hallinto, uudet urut/artikkeli Raahelaisessa

Kirkkokivi

Alpuassa hiihtomajalle vievän Hiihtopaikantien varressa on korkean harjun laella saarnastuolia muistuttava kalliolohkare.  Perimätiedon mukaan isonvihan aikana kivelle on kokoonnuttu jumalanpalveluksiin. Nykyäänkin pidetään kerran kesässä maakirkko Kirkkokivellä. 


Pattijoen Metsäkirkko

Pattijoen Metsäkirkko sijaitsee rauhallisessa metsämaastossa vajaan kilometrin päässä meren rannikolta. Tie sinne kääntyy Pattijoen Mansikkakarintieltä, ja valtatie 8:lta kirkkoon tulee matkaa noin kolme kilometriä. Kirkko on nimetty elävän tulen, veden ja valon kirkoksi. Metsäkirkon on rakentanut ja sen omistaa Partiolippukunta Tervastuli. Kirkon rakentaneeseen Salamanterit -partiolaisryhmään kuului yhdeksän kuusitoistavuotiasta vaeltajatyttöä. Rakentamistyön he aloittivat kesäkuussa vuonna 1995. Opastus valtatie 8:lta: Pattijoen Shell/Leipurin Keidas, Leiritie

Lisätietoja:
Jouni Varis, puh. 040 586 435

Panoraamaesitys 
Metsäkirkon historiaa pdf, 38 kb
Pattijoen Metsäkirkko, luonnonläheinen hiljentymispaikka/artikkeli Raahelaisessa pdf, 33 kb
Raahen tiekirkot


Vihannin tsasouna – Pyhän Jumalansynnyttäjän suojeluksen rukoushuone

Oulun ortodoksisen seurakunnan Vihannin tsasouna (=rukoushuone) sijaitsee Vanhan Ouluntien varressa hautausmaan vieressä. Tsasounaa käytettiin ensimmäisen kerran elokuussa 1987, se vihittiin käyttöönsä vuonna 1988. Tsasounan viereen rakennettu kaivokappeli vihittiin käyttöön vuonna 1991 ja se pyhitettiin Pyhän Nikolauksen pyhäinjäännösten palauttamisen juhlapäivälle.
Vanha Ouluntie 26, Vihanti

Lisätietoja:  Isännöitsijä Ulla Haukka, puh. 040 746 1524
Suomen ortodoksisen kirkon kotisivu
Kaikkien Pyhimmän Jumalansynnytäjän suojeluksen tsasouna


Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian temppeliinkäynnille pyhitetty rukoushuone

Oulun ortodoksisen seurakunnan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäynnin muistolle pyhitetty rukoushuone sijaitsee Wanhassa Raahessa, Brahenkatu 2:ssa.
sijainti
Ensimmäinen jumalanpalvelus kokoontumistiloissa toimitettiin lokakuussa v. 2000 ja kahta vuotta myöhemmin 21.11.2002 metropoliitta Panteleimon vihki tilan rukoushuoneeksi. Rukoushuoneen praasniekkajuhlaa vietetään joka vuosi marraskuun 20.-21. päivä.

Lisätietoja: isännöitsijä Ulla Haukka, puh. 040 7461524
http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/ortodoksi.html
Oulun ortodoksinen seurakunta


Raahen seutukunnan kirkot:

Paavolan kirkko

Paavolan kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1756. Se sai nimensä Ruotsin prinsessa Sofian mukaan. Töistä vastasi kuuluisa kirkkojen tekijä Matti Honka Kokkolasta. Uusi kirkko rakennettiin todennäköisesti vanhan vuonna 1691 valmistuneen Pehkolan kirkon paikalle tai ainakin hyvin lähelle sitä. Vanha kirkko ryöstettiin isonvihan (1714 – 1721) aikana. Paavolan kirkko on ristikirkko, jonka kaikkien sakaroiden päätypuolet ovat särmikkäät. Myös ulkokatto samoin kuin sisäkatteen laakeat puuholvit ovat samanmalliset. Kirkko on väriltään valkoinen. Kirkko remontoitiin sata vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 1856. Tällöin jouduttiin uusimaan myös viisi vuotta aikaisemmin korjattu katto. Kirkko peruskorjattiin uudelleen 1955 – 58, jolloin kirkko sähköistettiin. Pohjalaistyylistä renessanssia noudatteleva kellotapuli valmistui vuonna 1759.

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto, puh. 08 213 2610 tai Ruukin seurakuntatoimisto puh. 08 213 2710
Raahen seurakunta
Ensi kesänä vietetään kirkon 250-vuotisjuhlaa/artikkeli Raahelaisessa


Pyhäjoen kirkko

Pyhäjoen seurakunnan nykyinen Karvala & Silvennoisen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1977 Carl Ludvig Engelin piirtämän puukirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1974. Suunnittelijan lähtökohtana on ollut psalmin sanat: ”Ylentäkää sydämenne Jumalan puoleen”. Kirkossa yhdistyy moderni ulkomuoto pyhyyttä ja harmoniaa korostavaan sisätilaan. Palaneesta kirkosta pelastetun irtaimiston keskitetty sijoitus luo vaikuttavan yhteyden uuden ja vanhan välille. Kirkkosalin seinää koristaa kuvanveistäjä Kari Juvan tiilireliefi ”Kymmenen neitsyttä”. Taiteellisesti puhutteleva teos myös julistaa ja toimii akustisena elementtinä.

Tiekirkot

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto puh. 08 433 119

Moderni rakennus – Juvan taidetta ja historiaa/artikkeli Raahelaisessa


Revonlahden kirkko

Revonlahden kirkko valmistui vuonna 1775. Sen rakennustyöt oli aloitettu kaksi vuotta aikaisemmin, mahdollisesti Jaakko Suonperän johdolla. Jonkinlaisena johtavana kirvesmiehenä on perimätiedon mukaan toiminut Vaskurin isäntä, jonka työtä lienee kirkon eteläoven oikealla puolella oleva kiveen hakattu aurinkokello. Kirkko rakennettiin todennäköisesti samalle paikalle, jossa Revonlahden vuonna 1691 valmistunut saarnahuone oli sijainnut. Revonlahden kirkko on ristikirkko, jonka ristisakarat ovat tasapituiset. Ikkunat ovat suorakaiteen muotoiset, ja ne on jaettu kuuteen ruutuun. Rakennuksen katteena on paanutettu jyrkähkö aumakatto. Ainakin vielä vuonna 1826 kirkon keskuksesta kohosi kahdeksan kyynärän mittainen salko, jonka huipulla oli kukko, kristillisen valppauden symboli. Myöhemmin kukko korvattiin ristillä. Revonlahden kellotapuli valmistui vuonna 1782. Se on tyyliltään puhdas pohjalainen renessanssitapuli. Tapulissa on kaksi kelloa, jotka hankittiin vuosina 1782 ja 1860.

Tiekirkot

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto, puh. 08 213 2610 tai Ruukin seurakuntatoimisto puh. 08 213 2710
Raahen seurakunta
Mikael Toppeliuksen viimeinen maalausurakka/artikkeli Raahelaisessa


Siikajoen kirkko

Siikajoen törmälle, Mankisen kankaalle rakennettiin ensimmäinen Herran huone vuonna 1589. Venäläisten poltettua sen vuonna 1591, seurakunta rakensi samalle paikalle uuden pyhätön vuonna 1600. Rakennus purettiin pois nykyisen vuonna 1701 rakennetun kirkon tieltä. Kirkon lattiaa, kattoa ja penkkejä uusittiin vuonna 1765. Jaakko Suonperä rakensi kirkkoon samana vuonna saarnatuolin. Kirkkoa korjattiin vuonna 1852 Johan Oldenburgin suunnitelmien mukaan ja tuolloin se sai nykyisen muotonsa. Kirkon keskustassa kohoaa kupukattoinen torni. Kahdessa sakarassa on aumatut katot, kahdessa sakarassa päädylliset katot. Ajan saatossa kirkkoa on remontoitu useita kertoja. Vuoden 1958 remontissa kirkon sisämaalaus uusittiin ja asennettiin öljykeskuslämmitys.

Kirkko oli seitsemänkymmenen vuoden ikäinen, kun Mikael Toppelius teki sinne koristemaalauksia vuosina 1771-1772. Hän maalasi alttaritaulun sekä koristeli saarnatuolin Kristuksen ja evankelistojen kuvilla. Alttaritaulun aiheena on Getsemanessa. Sen yläpuolelle kiinnitetty Keihäänpisto-teos on myös Toppeliuksen tekemä. Alttari oli alunperin kirkon kaakkoiskulmassa. Se siirrettiin nykyiseen paikkaansa kirkon itäsakaraan vuonna 1852 korjaustöiden yhteydessä. Kirkon läheisyyteen rakennettiin vuonna 1765 puutapuli, joka on edelleenkin käytössä.

Lisätietoja:  Kirkkoherranvirasto, puh. 08 213 2610 tai Ruukin seurakuntatoimisto puh. 08 213 2710
Raahen seurakunta
Kirjastovirma: Siikajoen kotiseutupolku
Kolmas Herran huone samalla paikalla/artikkeli Raahelaisessa


Tiekirkot Raahessa kesällä 2016

Liikennemerkki Tiekirkko/Vägkyrka ohjaa toisenlaiseen taukopaikkaan. Tie- ja nähtävyyskirkot ovat Suomen evankelisluterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon toimivia jumalanpalveluspaikkoja, jotka avaavat ovensa hiljentymiselle.

  1. Raahen kirkko
    – lisätietoja:  puh. 08 213 2610
  2. Saloisten kirkko
    – lisätietoja: puh. 08 213 2682
    – tapulikahvio
  3. Pattijoen Metsäkirkko
    – lisätietoja: Jouni Varis, puh. 040 586 435
  4. Vihannin kirkko
    – lisätietoja: puh. 08 213 2700

Seutukunnan muut tiekirkot

  1. Pyhäjoen kirkko
    – lisätietoja: Kirkkoherranvirasto puh. 08 433 119
  2. Revonlahden kirkko
    -lisätietoja: Raahen kirkkoherranvirasto puh. 08 213 2610

Lisätietoja:  http://www.tiekirkot.fi http://www.evl.fi