Kalastaminen Raahen seudulla

Kalapaikat

Yleisimmät saaliskalat Raahen vesistöissä ovat ahven, särki ja lahna. Hyviä onkipaikkoja Raahessa ovat esimerkiksi Kanavanranta, Museonranta, Kylmäniemenlahti ja Thompsonin ranta. Myös Raahen keskustasta viiden kilometrin päässä sijaitseva Haapajärven tekoallas on suosittu kalapaikka. Tekoaltaasta löytyy runsaasti saaliskalaa, etenkin isokokoista ahventa. Särjet, kiisket, lahnat ja hauet ovat myös tavanomaisia saaliskaloja tekoaltaasta.

Talvisin pilkille kannattaa lähteä esimerkiksi Iso-Kraaselin ja Pikku-Kraaselin saarten läheisyyteen. Tarkistathan ajantasaisen jäätilanteen aina ennen jäälle lähtemistä. 

Pyhäjoen ympäristössä hyviä kalastuspaikkoja ovat esimerkiksi Tervon, Elävisluodon ja Tankokarin kalasatamat.

Siikajoella hyviä kalastuspaikkoja tarjoavat Varessäikän vesistöt ja Merikylä, sekä tietenkin itse Siikajoki.

Luvat

Raahessa ja lähialueella kalastukseen riittää useimmiten valtakunnallinen kalastonhoitomaksu. Maksu vaaditaan kaikilta 18–69-vuotiailta kalastajilta, paitsi jos ongit, silakkalitkaat tai pilkit yhdellä vavalla. Merialueella tarvitset vapaluvan, jos viehekalastat useammalla kuin yhdellä vavalla ja vieheellä. Raahen saariston alueella kahdella tai useammalla vieheellä, verkolla tai katiskalla kalastaessa tarvitset Raahen kalastajainseuran lupamaksun. Onkimista ja pilkkimistä voi harrastaa merialueellakin maksutta yhdellä vavalla, mutta jos ongit tai pilkit useammalla vavalla merialueella, se vaatii kalastonhoitomaksun ja vapaluvan. Raahen vesialueilla on joitakin paikkoja, joissa on erinäisiä kalastuskieltoja.

Kalastonhoitomaksun ja mahdolliset muut vaadittavat luvat voit ostaa verkosta. Voit hankkia luvat myös soittamalla Metsähallitukselle.

 Jos selailet sivua mobiililla niin käännä puhelin nyt vaaka-asentoon taulukon helpompaa tarkkailua varten.

Veneilijöiden kausipaikat 

Raahen seudulta löytyy runsaasti venepaikkoja. Tarkempaa tietoa Raahen seudun vierasvenepaikoista ja vierasvenesatamista löydät Veneilijän palveluista. Veneiden kausipaikkojen varaus tapahtuu sähköisen Timmi-järjestelmän kautta. Pyhäjoen alueen venepaikat löytyvät Pohjankylän Tervon satamasta, sekä Yppärin Elävisluodon satamasta. Siikajoen alueelta löytyvät Merikylän, Tauvon ja Varessäikän pienvenesatamat. Venepaikat varataan Siikajoen kunnan kautta.

Muut vinkit kalaharrastajalle

MeriRaahe järjestää opastettuja kalastusretkiä sekä kesällä että talvella. Parin tunnin omatoimista kalastusretkeä varten voit varata kaupunkisoutuvene Smittin maksutta. 

Raahessa järjestetään säännöllisesti kalastukseen liittyviä tapahtumia. Esimerkiksi heinäkuussa Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivillä järjestetään onkikisa. 

Kalan ystävät pääsevät nauttimaan paikallisten kalastajien antimista ympäri vuoden ravintoloissa, kuten Kalastajan Grillillä, Sopalle Raahe (Raahen Kala & Kahvila) ja Raahen Hovissa. 

Kalastuksen historiaa Raahen seudulla

Raahessa ja lähialueella Saloisissa, Siikajoella ja Pattijoella, on aina harrastettu kalastusta. Olosuhteet kalastukselle ovat olleet hyvät ja kalakannat runsaat. Saloisista suunnattiin useimmiten Kuljunlahteen, josta jakaannuttiin Raahen Pauhoille, Nahkiaisten matalikolle tai muille vesimatalille. Pattijokiset kalastajat taas pitivät tukikohtanaan Mikonkaria, ja Siikajoen kalastajat Tauvoa. Lumijoelta taas suunnattiin Taskun pikkuluodolle sankoin venejoukoin.

Eritoten Raahen vesiltä on kalastettu silakkaa, mutta kalamiesten pyydyksiin on lisäksi tarttunut haukea, ahventa, lohta, lahnaa ja siikaa. Paksuvatsaista kutusilakkaa kutsuttiin Raahen seudulla pauhakalaksi. Sitä lähdettiin kalastamaan pauhapyynnin aikaan pauhapaateissa. Sana pauha on säilynyt tähänkin päivään saakka, esimerkiksi Pyhäjoen sivistyslautakunnan vuosittain valitseman Pauha-Maijan tai Pauha-Matin muodossa. Löytyypä Pyhäjoelta myös Pauhalla-patsas. Pyhäjoen Kaukorannasta löytyy myös suojeltuja entisaikojen vene- ja verkkovajoja sekä kala-aittoja, jotka kertovat menneen ajan kalastusperinteistä.

Siian pyydystämisessä verkot, rysät ja nuotat olivat olennaisessa osassa. Verkot valmistettiin itse, mikä teetti kehruutyötä monille emännille. Pitkät pimeät talvet hyödynnettiin pistelemällä silmiä uusiin pyydyksiin, käpyä työvälineenä käyttäen. Vaihtoehtoisesti voitiin korjata vanhoja pyydyksiä. Tulipa tuosta toimesta muutamalle vanhalle kylänmuorille ja -vaarille myös hyvää lisätienestiä, kun olivat siinä niin harjaantuneita tekijöitä, että silmät syntyivät verkkoihin ripeällä tahdilla.

Samuli Paulaharju mainitsee teoksessaan Wanha Raahe Raahen kalastajain kantaisiksi Oravan, Läksyn ja Kaarakaisen suvut. Monien muiden merkittävien raahelaisten sukujen tavoin he asettuivat asumaan kaupunkiin 1750-luvun puolivälin tienoilla, nälkävuosien ja isovihan jälkeen, kun Raahea jälleenrakennettiin. Tapulikaupunkioikeuksien saaminen vuonna 1791 oli merkittävä kehitys Raahelle merenkulun ja kaupankäynnin kaupunkina. 1800–1900-lukujen vaihteessa monet merimiehet siirtyivät kalastajan ammattiin jätettyään valtameripurjehduksen. Tuolloin kalastajan ammatti ja silakanpyynti elätti kalastajat hyvin. Kaupungin edustan hyvät kalavedet takasivat myös kalasaaliin monien perheiden perusravinnoksi.