Saariston retkikohteet

Saariston retkeilykartta

 Iso-Kraaselin saari

Iso_Kraaseli_250x400 Pooki_pieni
 Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista, pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m. Saari on saanut nimensä jo 1500-luvulla, jolloin harmaahylkeet (ruots. gråsäl) olivat tärkeitä saaliseläimiä. Iso-Kraaselin puinen tunnusmajakka pooki ja luotsitupa on rakennettu uudelleen vuonna 1852. Paikalla sijaitsi jo ennen nykyisiäkin rakennuksia tunnusmajakka ja luotsitupa, jotka luotsilaitos lunasti haltuunsa vuonna 1848. Luotsiasema toimi saarella vuoteen 1964 saakka. Iso-Kraaselissa on 2,3 km pituinen luontopolku, jonka varrella on 15 opastaulua, jotka kertovat saaren linnuista ja kasveista. Kesäisin saaressa laiduntaa lampaita, jotka pitävät huolta luonnosta. 
kraasen kluuvi 250x400
Iso-Kraaselissa on edustavia maankohoamisrannikon lehti-, havu- ja sekapuustopensaikkoja ja metsiä. Saaressa on edustavia merenrantaniittyjä, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä vaihettumis- ja rantasoita (vaihettumis- ja rantasuot ovat turvetta muodostavia kasviyhdyskuntia). Siellä on myös edustavuudeltaan erinomainen kluuvijärvi. Luontopolun varrella patikoijaa tervehtii käärmekuusi ja vanha, erikoisen suuri mänty.
Erityistä: Saaressa on kluuvijärvi.
 Iso-Kraaselin luontopolun nettiin
Majoitusmahdolisuudet: saaressa on vanha luotsitupa, jossa kaksi 2-hengen ja yksi 6-hengen huone. Käytettävissä on myös kaksi vanhaa kunnostettua purjevajaa, joissa 2 vuodepaikkaa / vaja.
Varaukset ja tiedustelut: puh. +358 50 370 7111
info(at)pikkulahdenpalvelut.fi
www.pikkulahdenpalvelut.fi
 

 Äijä-Ämmä-Iso-Soini

 
Maisema_Ämmä_Äijästä250
Ämmä_Äijä_laavu259x400
Ämmä, Äijä ja Iso-Soini ovat kasvaneet yhteen ja saarta kutsutaan nimellä Ämmä-Äijä. Pituudeltaan saari on noin 650 m ja leveydeltään 400 m. Saari on hyvä retkeilykohde sekä kesällä että talvella läheisen sijaintinsa vuoksi. Museonrannasta laavulle kertyy matkaa 2,4 km. Kesäisin tässäkin saaressa lampaat harventavat ylitiheää heinä- ym. kasvustoa. Saarelta löytyvät edustavimmat lehtometsät ja merenrantaniityt sekä runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt. Lintujen muuttoaikana Ämmä-Äijässä esiintyy kahlaajia mm. suokukko, liro ja mustaviklo.
Palvelut: Nuotiopaikka ja penkit, laavu, puuvaja, roska-astia, infotaulu.

Erityistä: Hyvä ja matala uimaranta.
Kuvat: Päivi Honkala


Ulkopauhan saari

Ulkopauhasta_250x400
Ulkopauha_250x500 
Ulkopauhan saari on rannoiltaan kivikkoinen ja sitä ympäröivät karikot, joten rantautuminen on haasteellista. Pituudeltaan saari on noin 900 m ja leveydeltään 170 m. Saari on pääasiassa lehtimetsän peittämä ja siellä on kuivia nummia, jotka ovat edustavuudeltaan merkittäviä. Ulkopauhassa on yleisölle avoin Raahen Kalastajainseuran maja sekä nuotiopaikka.

Palvelut: Kalastajaseuran tupa, WC, nuotiopaikka ja penkit, roska-astia, infotaulu
Kuvat: Päivi Honkala


Kallan saari
Kalla250_400

Kalla_mansikka_250x400

Kallan saari on pituudeltaan noin 300 m ja leveydeltään 230 m. Kallan kivikkoinen luoto on toiminut kalastajien tukikohtana jo 1800-luvulla. Kallassa on yleisessä käytössä Raahen Kalastajainseuran omistama tupa sekä nuotiopaikka. Saarella oleva kluuvijärvi ympäristöineen on luonnoltaan arvokas. Saari on tunnettu myös hienoista kivikkorannoista.

Palvelut
: Kalastajaseuran tupa, nuotiopaikka ja penkit, roska-astia, WC, infotaulu.
Erityistä: Saaressa on kluuvijärvi
Kuvat: Päivi Honkala


Smitin saari

Smitti_talvi_250x400
Jäällä 250x400

Smitin saari on pituudeltaan noin 350 m ja leveydeltään 200 m. Smitti on suosittu retkeilykohde, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Saaren voi kiertää kivikkorantaa ja polkua pitkin. Siellä on runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä vaihettumis- ja rantasoita. Kesäisin Smitissä määkivät ja laiduntavat lampaat Iso-Kraaselin malliin.

Palvelut:
Nuotiopaikka ja penkit, laavu, puuvaja, roska-astia, WC, infotaulu
Kuvat: Päivi Honkala

Taskun saari

Tasku_talvi_KV250
taskusta_250x400
Taskun saari on pituudeltaan noin 410 m ja leveydeltään 240 m. Taskun pooki, valoton puura-kenteinen tunnusmajakka, rakennettiin vuonna 1853 Raahen kaupungin pohjoisen tuloväylän varrelle. Alkuperäisellä paikallaan lähes muuttumattomana säilynyt pooki on olennainen osa koko Suomen rakennusperintöä, etenkin kun Kristiinankaupungin ja Tornion välisellä rannikkokaistalla on jäljellä enää kolmetoista 1700- ja 1800-luvuilla rakennettua puurakenteista pookia. Tasku on aikoinaan toiminut kalastajien tukikohtana. Saaren keskikohdalla näkyy vieläkin käsin ladottuja venevalkamia.
 
Taskussa on myös vanha kalamaja sekä uusi taukotupa. Saaren ehkä vanhin ihmisistä kertova merkki saattaa olla pookin vierustalla sijaitseva kivikehä, Taskun Jatulintarha. Jatulintarhojen alkuperäistä merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta useimmat nykytutkijat pitävät näitä kivilabyrinttejä uskonnollisina rakenteina. Tasku on suosittu retkeilykohde ympäri vuoden. Kävijöitä on talvella jopa runsaammin kuin kesällä. Talvisin Taskun saareen ajetaan jäätilanteen salliessa hiihtoladut Museon- ja Thompsoninrannasta. Kesäisin kävijöiden suosiossa on saaren etelärannalla sijaitseva hiekkaranta. Saaressa on edustavia merenrantaniittyjä, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä liikkuvia alkiovaiheen dyynejä, jotka ovat matalia hiekkamuodostumia rannan yläosassa.
 
Palvelut: Taukotupa, Pooki, nuotiopaikka ja penkit, roska-astia, WC, infotaulu.
Erityistä: Etelärannalla hyvä uimaranta
Kuvat: Päivi Honkala ja Kirsti Vähäkangas
 
Konikarin saari on pituudeltaan noin 200 m ja leveydeltään 150 m. Konikari on suosittu virkistyskohde sekä kesällä että talvella läheisen sijaintinsa vuoksi. Mikonkarin kärjestä saarelle on matkaa vajaa kilometri. Konikarin keskiosassa on lehtometsää ja eteläosassa kuivaa ketoa. Eteläkärjen hiekkaranta ja sen pohjoispuolen kuiva niitty ovat saaren arvokasta maisemaa.

Palvelut:
Nuotiopaikka ja penkit, laavu, puuvaja, roska-astia, WC, infotaulu.
Erityistä: Eteläkärjessä hyvä uimaranta


Saariston taukotuvat

Taukotuvat Taskun, Kallan ja Ulkopauhan saarissa ovat yleisessä käytössä. Isossa-Kraaselissa pooki, nuotiopaikka, keittokatos ja laavut.


Maihinnousukielto

Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi tärkeimmillä lintuluodoilla ja -saarilla on lintujen pesimäaikaan maihinnousukielto. 15.4.-15.7. maihinnousukielto seuraavilla saarilla: Saapaskari, Kakkonen, Selkämatala, Kallanriutta, Rääpäkänriutta, Vesimatala, Isokivi, Kurikka, Kusiini, Kanttikivet. 1.5.-20.7. maihinnousukielto Rääpäkällä. 1.5.-15.7. maihinnousukielto Jyryn saarella.
Lähde: 15431_Saaristo-esite_ pdf, 2279 kb
Saaristokartta pdf, 291 kb

Laavut Tervetuloa melomaan Raahen saaristoon pdf, 18144 kb


Luonnonsuojelu

Raahen saaristo