Saloisten historia ulottuu rautakaudelle ja keskiajalle saakka, jolloin Salo oli yksi Pohjanmaan merkittävimmistä emäpitäjistä. Alueen vaiheikas menneisyys näkyy edelleen muinaisjäännöksissä, jätinkirkoissa, kirkkohistoriassa sekä teollisessa perinnössä, joka huipentui Rautaruukin perustamiseen ja Saloisten liittämiseen osaksi Raahea. Tutustu Saloisten historiallisiin kohteisiin, nähtävyyksiin ja elävään kulttuuriperintöön.
Saloisten historia
Salo perustettiin 1300-luvun alussa ja se oli yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä. Asutusta Salossa on ollut Rautakaudelta saakka. Keskiajan salolaiset metsästivät, kalastivat, hoitivat karjaa, viljelivät ohraa ja ruista sekä olivat ahkeria merenkävijöitä, jotka purjehtivat etenkin Tukholmaan. Salo tunnettiin satamansa lisäksi myös mainiona markkinapaikkana.
1400-luvulla Salo oli suuri kirkkopitäjä, joka ulottui aina Kalajoelta Hailuotoon ja idässä Paltamoon asti. 1500-luvulla Salon asukasluku oli kasvanut niin paljon, että aluetta jaettiin ensin kappeliseurakuntiin. Kalajoesta tuli oma pitäjänsä vuonna 1540, Pyhäjoesta vuonna 1568 ja Hailuodosta 1590-luvulla.
Kreivi Pietari Brahe perusti Salon kaupungin vuonna 1649. Muutama vuosi myöhemmin Salosta tuli osa Kajaanin vapaaherrakuntaa. Samalla kaupunki nimettiin perustajansa mukaan Brahestadiksi eli Raaheksi. Aluksi kaupunki suunniteltiin sijoitettavan silloisen Salon sataman alueelle, mutta maankohoamisen myötä matalaksi käyneen sataman vuoksi kaupunki päätettiin sijoittaa nykyiselle paikalleen pohjoisemmaksi.
Siikajoesta tuli oma pitäjänsä vuonna 1689. Monet pitäjän sisämaan pikkukylistä perustettiin 1700-luvulla, kun asutus levisi Piehinki- ja Haapajokivarsia myöten kohti sisämaata. Tänä aikana perustettiin muun muassa Mattilanperä ja Kettukangas. Kirkonkylän maisemaa muutti voimakkaasti Salonlahden kuivuminen maankohoamisen johdosta.
Ruotsi ja Venäjä taistelivat Suomen sodassa vuosina 1808–1809. Salon pappilassa neuvoteltiin aselevosta, joka lopulta solmittiin Lassilan talossa Olkijoella eli nykyisessä Olkijoen rauhanpirtissä 19. marraskuuta 1809.
Kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan vuonna 1865, mikä merkitsi nykyaikaisten kuntien alkua. Salon suuri pitäjäalue jaettiin useampaan osaan hallinnon selkeyttämiseksi. Salon kappeliseurakuntaan kuuluivat Salon ja Piehingin kylät. Salon emäseurakuntaan kuuluivat Pattijoki, Palo ja Olkijoki. Vihanti puolestaan koostui Vihannin, Alpuan ja Ilveskorven kylistä.
Ensimmäinen länsimainen terästehdas, Rautaruukki (nykyinen SSAB), perustettiin Saloisiin vuonna 1961. Aiemmin maatalousvaltainen Saloinen oli hetkessä teollisuuden keskus. Saloisiin muutti paljon uusia asukkaita, minkä myötä syntyivät Tarpion ja Honganpalon kylät sekä Ollinsaaren kerrostaloalue. Rautaruukin toiminta oli myötävaikuttamassa siihen, että Saloinen liitettiin osaksi Raahen kaupunkia vuonna 1973. Saloisista ja Raahesta oli tullut yksi yhtenäinen työssäkäynti- ja asuinalue. Kuntaliitoksen myötä oli paremmat valmiudet hoitaa suurteollisuuden ympärille syntyvää kaupunkirakennetta. Voit tutustua Rautaruukkiin sekä Raahen ja Saloisten teolliseen kehitykseen enemmän Raahen Kruununmakasiinimuseossa.
Saloisten muinaisjäännökset
Saloisten alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä, joita on löydetty alueelta jo yli 100. Suurin osa muinaislöydöistä ajoittuvat kampakeraamiselle ajalle eli noin 5200-2000 ennen ajanlaskun alkua. Tärkeimmät muinaisjäännösalueet löytyvät Kettukankaalta, Laivavaaralta ja Tervakankaalta.
Jätinkirkot ovat Pohjanmaalle tyypillinen muinaisjäännöslaji. Saloisista löytyy neljä jätinkirkkorakennelmaa. Suurin niistä on Pirttivaaralla, joka ajoittuu noin 2000-2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ketunkankaan ja Pirttihaudankankaan jätinkirkkojen alkuperä sijoittuu samaan ajankohtaan. Koska alueella harjoitettiin tuohon aikaan laajalti hylkeenpyyntiä, jätinkirkkojen uskotaan liittyvän siihen. Hylkeenpyyntiä harjoitettiin erityisesti kevättalvella, jolloin hylkeet tulivat poikimaan Perämeren jäille. Kun ilmasto alkoi kylmetä kivikauden lopussa, hylkeenpyynti väheni ja alueen jätinkirkot jäivät vaille käyttöä.
- Kettukangas: Kettukankaalta löytyy jätinkirkko, yli 30 hylkeiden säilyttämiseen käytettyä kiviröykkiötä, 30 asumuspainannetta, kymmenkunta hylkeenrasvan prosessointiin käytettyä kuopparakennelmaa, sekä 16 palokivikumpua, joista on löydetty satoja kvarsti-iskoksia, hiiltä ja nokea.
- Tervakankaan kalmisto: Tervakangas on rautakautinen kalmisto ja mahdollinen asuinalue. Tervakankaalta on löydetty toistakymmentä poltto- ja ruumishautaa. Lisäksi on löydetty kaksi pronssista rannerengasta ja sormus, hioinkivi, rautaveitsi ja -solki sekä keramiikkaa.
- Laivavaara: Laivavaaralla sijaitsee Pirttivaaran jätinkirkko ja sen ympäristössä sijainnut pieni kivikautinen kylä. Alueella on röykkiöitä, rakkakuoppia, kivikehä, asuinpainanteita ja tervahauta.
Voit tutustua Saloisten muinaisjäännösalueisiin myös kahdella opaskyltein varustetulla muinaispolulla: Rautakaudelta Rautaruukille ja Laivavaaran muinaispolku.
Saloisten nähtävyydet
Saloisten kotiseutumuseo Arkkukarissa on laaja museokokonaisuus, joka kertoo entisajan maanviljelijöiden ja kalastajien elämästä Saloisissa. Saloisten kotiseutumuseo on avoinna heinäkuussa. Museoalueen vanhin rakennus, Mutalan tilan vanha pirttirakennus on peräisin 1700-luvulta. Pihapiirissä on myös Punainen tupa, jossa on kesäisin valokuvanäyttelyitä sekä kesäkahvila. Heinäkuun lopussa alueella järjestetään Olavinpäivän markkinat. Markkinaperinne on säilynyt keskiajalta asti.
Saloisten Pyhän Olavin kirkko on rakennettu vuonna 1932. Kirkon kellotapulin on suunnitellut Kuningas Kustaa III vuonna 1783. Saloisten Pyhän Olavin kirkko muistuttaa paljon Salon toista kirkkoa, yli 400 vuotta vanhaa puurakenteista tukipilarikirkkoa, joka paloi perustuksiaan myöten vuonna 1930. Salon ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkoluodolla, joka on nykyään maankohoamisen myötä kuivalla maalla, ja valtatie 8 kulkee Kirkkoluodon halki. Myös toinen kirkko sijaitsi samalla paikalla, mutta se siirrettiin maankohoamisesta johtuneiden kirkkoveneonnettomuuksien vuoksi nykyiselle Kirkonmäelle. Venäläiset tuhosivat ensimmäisen kirkon vanhan vihan aikana 1490-luvulla. Kirkosta onnistuttiin pelastamaan Neitsyt Marian ja suojelupyhimys Pyhän Olavin alttarikaapit veistoksineen, jotka ovat nähtävillä Saloisten nykyisessä Pyhän Olavin kirkossa. Vanhan kirkon paikalla sijaitsee muistomerkki.
Saloisten pappilan renkitupa on rakennettu vuonna 1799 ja vanha pappila vuonna 1816. Pappilassa on vuosien saatossa toiminut muun muassa panimo, leipomo ja väentupa. Nykyään pappilan rakennukset ovat poissa käytöstä. Alueelta on löydetty luita, työkalujen palasia, punasavikeramiikkaa, posliinia, lasia ja kolikoita 1500-luvulta.
Saloisten Arkkukarissa 8-tien varrella sijaitsevat vieretysten Järvelänjärven Grilli-Café ja Särkän Perennataimisto. Järvelänjärven Grilli-Caféssa nautit pohjoisten makujen Arctic Food Lab -tunnuksella palkittuja Salmen burgereita sekä herkullisia kahvilatuotteita. Levähdystauon aikana silmä lepää kauniissa Järvelänjärven maisemissa. Grilli-kahvilan pihasta löytyy matkaparkki asuntovaunuille ja -autoille. Toukokuusta lokakuuhun avoinna oleva Särkän Perennataimisto on viherpeukaloiden keidas. Särkän Perennataimistossa on runsas valikoima perennoja, koristepuita ja -pensaita sekä hedelmä- ja marjakasveja. Täältä löydät myös harvinaisuuksia ja luonnonkasveja! Kukkien ystäviä hemmotellaan myös Arkkukarin siirtolapuutarhassa, jossa on idyllinen yhteisöpuutarha ja 24 pientä siirtolapuutarhamökkiä.
Haapajärven tekoallas on suosittu ulkoilualue. Sen vesissä on runsaasti kalaa kalastajille ja järven rannalla on lintutorni. Haapajärveä ympäröivät reitit soveltuvat sekä lenkkeilyyn että pyöräilyyn. Talvisin Haapajärvellä luistellaan ja hiihdetään. Uimiseen parhaiten soveltuu Oravajärven uimaranta.