Kastellin jätinkirkko on Suomen kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko. Se on ajoitettu kivikauden loppupuolelle noin 2 500 eaa. Nämä kivistä kyhätyt, suorakaiteen tai soikion muotoiset kehävallit ovat Suomen suurimpia esihistoriallisia rakennelmia. Ne ovat syntyneet, kun kivikauden ihmiset ovat muokanneet muinaisten rantavoimien seurauksena muodostuneita kivivalleja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Kastellin jätinkirkko on noin 58 metrin pituinen ja kulmistaan pyöristyneen suorakulmion muotoinen. Leveyttä kivikehällä on noin 36 metriä. Vallit ovat huomattavan leveät ja paikoin lähes puolentoista metrin korkuiset. Jokaisella sivulla on porttiaukoiksi tulkittuja painaumia.
Jätinkirkot ajoittuvat enimmäkseen vuosisatoihin 3500-2000 ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin ihmiset olivat asettuneet asuinsijoilleen aikaisempaa kiinteämmin. Elanto saatiin metsästämällä ja keräilemällä, joskin myös maanviljelyä ilmeisesti aloiteltiin jo tuolloin. Jätinkirkon rakentaminen oli yhteisölle suuri voimainponnistus, joka vaati yhteistyötä ja organisointikykyä. Alkuaan jätinkirkot rakennettiin saarille ja rantavyöhykkeille, mutta maankohoamisen seurauksena ne sijaitsevat nyt sisämaassa. Jätinkirkkoja tunnetaan nelisenkymmentä, joista Raahessa on peräti kahdeksan.
Jätinkirkolle löydät, kun asettaa navigaattoriin osoitteen Linnalantie 74. Apuna ovat myös vanhat ”Linnnanraunio”-opaskyltit, vaikka linnanraunioista ei kohteessa olekaan kyse. Parin sadan metrin päähän kohteesta on parkkipaikka ja siltä muinaisjäännökselle johtava metsätie on selkeästi merkitty. Parkkipaikalla on käymälä, ja alueelta löytyy geokätkö sekä pöytäryhmä eväshetkeä varten.
.jpg)
