Raahen seutu on hyvien osien yhteensopiva summa, se on Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki. Kotimme on Suomen Pohjois-Pohjanmaalla, Perämeren rannalla, Siika- ja Pyhäjokien välissä ja varsilla. Lue tarinamme täältä >>
Näiltä sivuilta toivomme sinun löytävän syitä tulla Raahen seudulle.Tutki majoitusvaihtoehtoja, täältä löydät kaupunkihotelleja, persoonallisia huoneistoja vanhassa puukaupungissa, perinteisiä mökkejä ja maatiloja maaseudun rauhassa. Anna aikaa itsellesi ja ystävillesi ja syö hyvin. Liiku ja voi hyvin, retkeile ja seikkaile, nauti kulttuurista ja inspiroidu taiteesta ja lukuisista tarinoista. Löydä tekemistä perheen kanssa. Hidasta tai kiihdytä, miten mielit, kunhan nautit.
Meri ja joet, vedet ja tuulet, elämän makuinen elämä ovat muokanneet meidät tällaisiksi kuin olemme, itsepäisiä jurottajia sanoisi yksi, hersyvän nauravaisia elämästä nauttijoita sanoisi toinen. Vesien äärellä olemme asuneet, niistä eläneet, niitä käyttäneet matkojen taittamiseen. Täällä voit tuntea välillä suloisen lempeän, toisinaan periksiantamattoman, voimainsa tunnoissa myllertävän merituulen kasvoillasi ja kuulla sen huminan hiljaisuuden keskellä sisämaan puiden latvoissa. Meri on täällä vähän tummempi, elämän maku syvempi mutta myös valo kirkkaampaa tummia taustoja vasten. Se on pohjoisen valo.
Täällä yhdistyvät erilaisuuksien parhaat puolet.
Olemme eritysen ylpeitä teeskentelemättömästä tavastamme elää jossa yhdistyvät parhaat puolet kuplivasta kaupunkimaisuudesta ja verkkaisesta maaseutumaisuudesta, vahvasta teollisuudesta ja korkeasta vastuullisuudesta, huippuluokkaa olevasta tuottavuudesta ja totaalisesta hiljaisuudesta, pimeästä ja valosta. Puhdas luonto on yhteinen perintömme ja sellaisena sen aiomme säilyttääkin, puhtaana ja saavutettavana, myös sinun nauttia.
Avoimuutta uusille tuulille, perinteitä syleillen.
Seutu tunnetaan merestä ja saaristosta, laivoista, merimiehistä, heidän erilaisista tavoistaan ja tarinoistaan ja erityisen vahvasta ja pitkästä teollisuuden perinnöstä. Aikoinaan laivojen mukana maailmalta tulivat uudet ideat, tuotteet, jopa luksus. Täällä suhtauduttiin uuteen avoimesti, näin tehdään edelleen, niin sitä kehittyy. Eikä ripaus luksusta ole meistä edelleenkään pahitteeksi.
Ole kanssamme onnellinen, elä kuin paikalliset.
Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa. Ota meidät oppaaksesi niihin asioihin ja paikkoihin jotka tekevät meidät onnellisiksi. Wanha Raahe, sielukas ja tarinoita täysi, yksi valtakuntamme parhaiten säilyneistä puutaloalueista. Raahen saaristo joka kaikkien sen kokeneiden sydänten lisäksi on voittanut valtakunnallisen Vuoden Retkikohde 2016 palkinnon. Siika- ja Pyhäjokien varsien luonto, aarnimetsät, rauhaa ja hiljaisuutta janoavien sydämen kopukoita hykerryttävät retkeilyreitit ja -maisemat. Meillä on tarjota yltäkylläisesti mahdollisuuksia kokea paikallista historiaa, rohkeaa taidetta, tervan tuoksuista ja suolaveden makuista merellistä kuin myös trendien tuomaa kulttuuria jota maustetaan monipuolisella tapahtumien kirjolla.
Tervetuloa! Tiedä vaikka jäisit.
Kategoria: Suosittelemme
Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme. Wanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.
Tervetuloa aikamatkalle!
Lapinukon entisen kotakentän tienoille rakennettu kaupunki oli alkujaan vaatimaton. Vuonna 1659 piirretyn asemakartan, vanhimman Raahesta säilyneen kuvan mukaan, tuolloin kymmenvuotias kaupunki käsitti ainoastaan kymmenkunnan korttelia, joista useat olivat vain pieniä kaistaleita. Vain kaksi katua halkaisi pituussuunnan ja kolme leikkasi poikittain. Piirros osoittaa, että kaupunkia ympäröi niin kutsuttu tulliaita; tulliportteja oli kaksi: itäinen nykyisten Brahenkadun ja Reiponkadun risteyksen ulkopuolella ja eteläinen Pitkänkadun (nykyisen Kauppakadun) päässä suunnilleen nykyisen Koulukadun kohdalla. Kaupungin tuolloin jo vilkas satama oli pakkahuoneen, nykyisen Pakkahuoneen museon, rannassa. Rakennuspuusta ei ollut pulaa, kiveä saatiin mm. saariston luodoilta. Kreivi, kenraalikuvernööri Pietari Brahen, kuningatar Kristiinan käskystä perustama kaupunki kohosi kuin ”taikavoimalla”.
Kaupunki rakentui regulariteetin eli renesanssin säännönmukaisen asemakaavaihanteen mukaisesti. Asuinrakennukset rakennettiin pitkittäin katua vasten ja sivu- ja ulkorakennukset, kuten kauppiaiden varastotilat, leivintupa eli pakaritupa, sauna, navetta, talli, vessan tehtävää toimittava huussi ja tunkiosuoja sekä erinäiset liiterit ja vajat rakennettiin tontin laidoille. Vähitellen näistä erillisrakennuksista kohosi kuin linnoituksen muurit tonttien ympärille. Raahelaisten kauppaporvarien suuret tonttikokonaisuudet sijaitsivat pääosin Pekkatorin tuntumassa ja pääkatujen varsilla. Vähittäiskauppaa käytiin ”tontilla” ja kadulle aukeavat puodit yleistyivät 1800-luvulla. Pysähdy täällä hetkeksi seuraamaan kaupungin elämää merelle tähyävän Pekka-patsaan seurana ja nauti kahvit ja paakelsit ihastuttavassa Langin Kauppahuoneen kahvilassa.
Kielletyn rakkauden ja räytymisen historia aukeaa Soveliuksen talolla.
Vanhin tähän päivään säilynyt asuinrakennus on Soveliuksen talo 1780-luvulta, jossa voi tänäänkin ihastella laivanvarustaja-kauppiasinteriöörimuseon tunnelmaa. Pihapiirissä sijaitsevassa Renkituvassa majoittuessasi voit aistia meren tuoksun ja vanhan kaupungin sielukkuuden. Rakkaudesta räytymisen tarinaan kuuluu kaksi jäsentä kaupungin mahtisuvuista. Muista pyytää tarina kerrottavaksi käynnilläsi.
Raahen historia on täynnä persoonallisuuksia, suuria mahtimiehiä, voimakkaita ja vaikuttavia naisia, maailman valtameriä kiertäneitä suolaveden marinoimia merimiehiä ja kapteeneja, pitseissään ja sameteissaan käyskenteleviä mamselleja ja fröökynöitä, kraatareita, kopparslaakareita ja seelinompelijoita. Käsityöläisyys oli merenkulusta ja kaupankäynnistä vaurastuneessa kaupungissa arvostettu ja on jättänyt jälkensä myös katujen nimiin. Esimerkiksi Reiponkatu on saanut nimensä köydenpunojan, eli repslagaren mukaan. Katu on pitkä ja suora, mikä oli olennaista kun tehtiin isoihin laivoihin pitkiä ja paksuja köysiä. Tänään köydenpunoja Vestbergin talo tunnetaan Sofian talona, jossa toimi vielä 1980-luvulle asti erään Raahelaisen voimanaisen, Sofia Lybeckerin äidinperinnöllään 1843 perustama koulu vähävaraisille tytöille. Sofian talosta löydät tänään taiteilija Vuoren ateljee-gallerian. Lybeckerin opistossa koulutetaan edelleen ammattilaisia luoville aloille, joskin eri osoitteessa.
Salaisia puutarhoja katseilta suojassa.
Vanhan kaupungin eittämättä komeinta kattoa kantaa nykyinen Keskuskoulu Koulukadun mantereen puolipäässä. Saman kadun varrelta löydät Raahen Teatterin ja korttelin sisäpihalta intiimin kesäteatterin. Tarina kertoo että ennen teatteria ja sitä edeltävää Pelastusarmeijaa paikalla ollutta taloa ympäröi tyypillisen korkea, harmillisen umpinainen ja kertakaikkisen tiivis uteliailta katseilta suojaava lauta-aita, joka olisi piilottanut kauneimman puutarhan jossa kasvoi mitä ihmeellisempiä etelän hedelmiä. Myöhemmin tarunhohtoisen puutarhan sato paljastui ehken vaatimattomasti kirsikoiksi ja mansikoiksi.
Vaikka autolla ajaminen on Wanhassa Raahessa sallittu, parhaiten pääset sen kokemaan rauhallisella kävelyretkellä pitkin kapeita katuja. Kun kävelet kesäisessä vanhassa kaupungissa, voit portinpielusten välistä edelleen nähdä suuret sisäpihat ja niillä vanhaa aikaa henkiviä puutarhoja.
Ota opas - koet enemmän!
Yksi kesän suosituimmista ohjelmanumeroista on Raahen Matkailuoppaiden järjestämät opastetut teemalliset kierrokset. Nauti oppaiden kertomina tarinoista aikalaisista, kuninkaiden ja keisareiden visiiteistä, merikapteenien ja komerssien, maailmankävijöiden elämästä, arjesta nykyään, tavoista ja ihmisistä ennen ja tänään.
Joka vuosi jouluntulon jännitystä lievennetään Wanhan Raahen Joulukalenterin avulla. Tuolloin vanhan kaupunginosan asukkaat ja toimijat koristelevat ikkunansa jouluasuun. Ikkunat paljastetaan yksi kerrallaan joulukuun ensimmäisestä päivästä aina 24. saakka. Koko komeus on ihasteltavissa Loppiaiseen asti. Joulukalenteria pääsee seuraamaan myös Visit Raahen somessa ja Glopas ääniopassovelluksella.
Wanhaa Raahea voit kiertää Glopas-sovelluksen ohjaamana myös kesäaikaan. Glopas on ladattavissa IOS ja Android laitteisiin sovelluskaupasta.
Saaristo kaupungin sylissä.
Kivenheiton päästä vanhan kaupungin sydämestä, entisen sjömanshusin, nykyisen Pakkahuoneen museon laiturista pääset risteilylle palkittuun Raahen saaristoon. Osta jäätelö, istahda laiturille tai hengitä puhdasta meri-ilmaa, kuuntele iloisen kaupungin puheen juoksua, nauti virvokkeet vanhan pruutan eli ruiskuhuoneen seinien sisään rakennetun kahvila Ruiskuhuoneen aurinkoisella terassilla.
Kuva Kirjastovirma
Wanhan Raahen perintöä vaalitaan
Wanha Raahe säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Raahen historiallisen vanhan kaupunginosan asuin- ja talousrakennusten kunnostamista ja ylläpitoa. Säätiö myöntää korjausavustuksia vanhan Raahen ruutukaava-alueella oleviin, valtakunnallisesti arvokkaisiin historiallisiin rakennuksiin. Säätiö järjestää myös koulutus- ja muita tilaisuuksia, joilla edistetään historiallisen vanhan kaupunginosan säilymistä. Myös sinä Wanhan Raahen sydänystävänä voit osallistua Wanhan Raahen säilymiseen lahjoittamalla säätiölle joko yksityishenkilönä, yrityksenä tai testamenttilahjoituksena.
Lue lisää Raahen historiasta täältä
Liisa Männistö: Jugend-talon kaksi elämää
Pekka Kärki: Suomalainen historiallinen kaupunki
Kategoria: Koko perheellä, Suosittelemme, Käyntikohteet
Meri Raahen seudun edustalla jäätyy joka talvi. Jäälle avataan hiihtoladut, kun jääolosuhteet sen sallivat. Jäälatukartan voit ladata verkosta. Muistathan että merellä liikutaan aina omalla vastuulla. Viisaaseen jäällä liikkumiseen kuuluu mm. lämmin vaatevarustus, jäänaskalit ja valpas mieli.
Saaristo ja esimerkiksi Taskun saari on suosittu retkeilykohde sekä kesällä että talvella. Taskun saareen on matkaa Museonrannasta noin 5 kilometriä. Päivätupa palvelee retkeililjöitä taukopaikkana.
Jäälatujen ajamisesta vastaa Raahen kaupunki. Voit seurata niin jäälatujen kuin muiden latujen tilannetta Facebook ryhmässä Raahen seudun latuinfo. Mantereen puolella olevien latujen huoltoa voit seurata Raahen kaupungin liikuntapaikkojen sivulta.
Hiihtämisen ohella myös potkukelkkailu ja maastopyöräily ovat suosittuja jääharrastuksia. Fatbikeja, lumikenkiä ja potkukelkkoja vuokraa Lappis/Botnia Outdoor. Lappiksen fättäreitä voi kysellä myös Langin Kauppahuoneelta. Monikäyttöreiteillä pääset retkeilemään niin saaristossa kuin muutamilla luontopoluilla.
Itämeren jäätilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Talviseen saaristoon pääset tutustumaan myös reen kyydissä. Rekikuljetuksiin löytyy erilaisia reittejä.
Retkeilijälle löytyy reittejä myös mantereen puolella. Tutustu Retkeile ja virkisty luontopoluilla sivulla esiteltyyn tarjontaan.
Seudulla on laaja latuverkosto ja niistä löytyy iloa kaiken ikäisille ja tasoisille liikkujille. Hiihtoladuille pääsee myös ihan Raahen keskustan tuntumasta.
Raahen latukartta
Siikajoen latukartta
Pyhäjoen latukartta
Kategoria: Luontokohteet, Liiku ja Voi hyvin, Hyvinvointi- & liikuntapalvelut, Ulkoilu, Koko perheellä, Suosittelemme, Aktiviteetit
Raahen saaristo, Vuoden Retkikohde 2016, on helmi kaupungin sylissä. Kompakti citysaaristo koostuu noin 50:sta pienestä saaresta ja luodosta. Piipahda risteilyllä, vietä ihana kesäpäivä saaressa, tutustu maankohoamisen synnyttämään luontoon luontopolulla, kuuntele merenkulun historiaa ja tarinoita ääniopasteina, nauti autiosaarten rauhasta ja ihanista hiekkarannoista.
Saaristosta pääset nauttimaan helposti. Kesäisin sinne sinut vie päivittäiset risteilyt ja Island Hopping retket. Voit osallistua ohjatuille melontaretkille lähisaariin tai kauemmas avomerelle. Aloitteleville melojat ja suppailjat valmennetaan lajien saloihin ja kokeneemmille suppailijoille löytyy myös ammattitaitoista ohjausta ja matkaseuraa. Veneilijöille löytyy kiinnityspaikkoja Iso-Kraaselin, Kallan, Taskun ja Ulkopauhan saarissa. Lisätietoja melonnasta ja suppailusta löydät Botnia Outdoorin ja SUP Siniaallon esittelyistä.
Talvisin nautitaan jäätyneestä merestä ja sen suomista retkeilymahdollisuuksista. Saaristoon pääset jäitä pitkin kävellen, hiihtäen, lumikenkäillen, fatbikella ja rekikuljetuksilla.
Taukotuvat Taskun, Kallan ja Ulkopauhan saarissa ovat retkeilijöiden yleisessä käytössä. Iso-Kraaselissa retkeilijät ovat tervetulleita käyttämään ulkokeittiötä ja tulipaikkaa. Iso-Kraaselin luotsitupaa vuokraa majoitus- ja kokouskäyttöön MeriRaahe. Luotsituvassa toimii kesäkahvila ja kevätjäiden aikaan hiihtokahvila.
Iso-Kraaselin saaressa on pienvenelaituri, kajakkilaituri ja iso betonilaituri, jonka molemmilla puolilla on laskeutumistasot sekä invaluiska. Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista, pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m. Saaressa sijaitsee puinen tunnusmajakka eli pooki, luontopolku 2,3 km, grillikatos, tulentekopaikka, pöytä ja penkit, käymälä, sauna sekä MeriRaahen vuokraama luotsitupa, jossa 13 yöpymispaikkaa. Lisäksi saaren erikoisuutena tunnetaan kluuvijärvi ja suurikokoinen mänty. Tarkemmat tiedot majoituksesta, kesäkahvion aukioloajoista ja tapahtumista löydät MeriRaahen sivuilta.
Merkittävä osa Raahen edustan saaristosta kuuluu Natura 2000 verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta ala on 2 240 hehtaaria, josta maa-alueita ja matalikoita on noin 358,5 hehtaaria ja vesialueita noin 1 881,5 hehtaaria.
Raahen saaristo on ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Saaristoon kuuluu sekä rannikon läheisiä metsäisempiä sisäsaaria ja kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Saaristo on maankohoamisen ja varhaisten elinkeinojen, kuten laidunnuksen, kalastuksen ja merenkulun muovaama maisemallisesti arvokas kokonaisuus.
Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi tärkeimmillä lintuluodoilla ja -saarilla on lintujen pesimäaikaan maihinnousukielto. 15.4.-15.7. maihinnousukielto seuraavilla saarilla: Saapaskari, Kakkonen, Selkämatala, Kallanriutta, Rääpäkänriutta, Vesimatala, Isokivi, Kurikka, Kusiini, Kanttikivet. 1.5.-20.7. maihinnousukielto Rääpäkällä. 1.5.-15.7. maihinnousukielto Jyryn saarella.
Kategoria: Luontokohteet, Koko perheellä, Saapuminen, Suosittelemme, Aktiviteetit, Käyntikohteet
"Kraaselin majakasta oli ensin huomattu kotilaivan täysin purjein puskevan ulapalta Raahea kohden ja sen merkiksi oli heti vetäisty flaku ylös. Ja siitä sinkosi kaupunkiin iloinen humaus: ”Pooki flakkaa!” Enempää ei tarvinnut sanoa. Koko kylä siitä tiesi, että kotilaiva oli tulossa" ja tästä alkoikin sitten aivan oma tapahtumien sarjansa johon kuului mm. kolmen päivän juhlimislupa! - Samuli Paulaharju, Wanha Raahe
Kumpeleen pooki oli miesmuistin mukaan ainakin kahdeksan isännän korkuinen, väriltään punainen, hirsirunkoinen ja pystylaudoituksella vuorattu.
Samuli Paulaharjun ottama kuva vuodelta 1923.
Kun vihdoin huhtikuun 7. päivä vuonna 1791 kuningas Kustaa III antoi Raahelle tapulikaupunkioikeudet, kaupungin piti rakentaa tullikamari tuotteiden tullausta varten ja muutenkin täyttää tapulikaupungille asetetut kriteerit. Lisääntynyt kauppapurjehdus sai rannikon kaupungit järjestelmällisesti parantamaan laivaväyliensä merkitsemistä - 1700-luvun lopulla olivat useimmat Pohjanlahden satamiin johtavat väylät merkitty pookeilla. 1700-luvulla Raahen luona on purjehdusmerkkejä Taskussa, Kellossa ja Iso-Kraaselissa ja Kumpeleessa. Vuonna 1760 luotseja Raahen vahvuudessa oli neljä. Rannikon maan kohoaminen Pohjanlahden itäpuolella vaikutti toisaalta siihen, että vedenalaiset karit ja särkät alati tuottivat yllätyksiä tutuillakin kulkuväylillä. Mutta juuri väyläin vaarallisuus kehitti rannikon asukkaista taitavia luotseja. Heidän valppautensa varassa oli kaupan ja merenkulun turvallisuus.
Merenkulkijoiden kulkemista ovat kautta aikain opastaneet erilaiset maamerkit ja viitat. Alkeellisimpia väylänmerkkejä olivat luonnon merkit; kalliot, mäet, puut, kiviröykkiöt. Sittemmin alettiin pystyttää rantakallioille tai kivikkoihin ristejä, kasata kivisiä kummeleita ja alettiin polttaa merkkitulia tietyissä paikoissa rannikolla. Näistä ristiviitoista lienee peräisin rannikolla varsin usein esiintyvä kors-/risti-etuliite paikannimissä. Esimerkiksi Saloisten jo v. 1329 tunnetun seurakunnan vanhin kirkko sijaitsi Ristikankaalla, ja samalla seudulla on Lapaluodon ja Ison Kraaselin välillä Ristiluoto.
Tunnusmajakoita on rakennettu Ruotsin rannikolle jo kuningatar Kristiinan (1632-1654) hallituskaudelta lähtien. Ensimmäinen maininta Suomen vesialueella, Utön saarella, sijainneesta tunnusmajakasta on Johan Månssonin Merikirjassa vuodelta 1644. Ilmeisesti samoihin aikoihin pystytettiin myös vastaperustettuun Raaheen (Salon kaupunkiin 1649) johtavan väylän merkiksi ensimmäinen pooki Taskun saarelle.
Nämä valottomat pookit eli nk. tunnusmajakat oli tarkoitettu päivämerenkulun kiintopisteiksi. Ne olivat purjelaivakauden tärkeimpiä merimerkkejä, joita pystytettiin mm. kaupunkeihin johtavien väylien tunnuksiksi. Saarissa ja karikoilla töröttävät pookit näkyivät hyvällä säällä kilometrien päähän. Pookien yleisin tehtävä oli toimia väylän alkua tai väylän kulkua osoittavana tunnisteena. Niillä ei ollut tiettyä, samanlaisena toistuvaan muotoon tai väriyhdistelmään liittyvää viestiä. Liikennettä ohjaava vaikutus perustui siihen, että laivurit tiesivät, miten kutakin merkkiä oli lähestyttävä ja kuinka se oli ohitettava.
Tärkeintä pookien muodossa ja värissä on se, että ne erottuvat pitkälle vaakasuorasta horisontista. Yleisimmät pookit ovat torni- tai keilamaisia, kuten Iso-Kraaselin pooki, myös pyramidinmuotoisia pookeja on rakennettu, tästä esimerkkinä Taskun pooki. Pookin yläosaan saatettiin tehdä vielä erilaisia huippumerkkejä - lippu Iso-Kraaselissa, risti Taskun ja tuuliviiri Kumpeleen pookin huipulla. Yleisimmin väreinä käytettiin punaista, valkoista (Iso-Kraaseli) ja keltaista (Tasku). Värien valintaan vaikutti pookin ympäristö ja lähestymissuunta. Jos pookilla oli taustanaan tumma metsä, maalattiin pooki tai osa seinäpinnasta valkoiseksi, jos takana taas oli avoin merimaisema, maalattiin pooki tummemmaksi. Jyrkän vastakohdan muodostavilla väriyhdistelmillä varmistettiin näkyvyys myös vaihtelevissa valaistusoloissa.
Rakennuspaikoista johtuen suurikokoiset, mutta melko kevyet rakennelmat olivat säiden armoilla. Pookit ovatkin yleensä varustettu nk. tuuliankkureilla eli yleensä pookin pohjalla pari metriä korkea hirsiarkku, joka oli täytetty luonnonkivillä.(Tasku) Toisinaan pookit tuettiin kaatumisen estämiseksi. Sään kestävyyteen liittyi myös rakennusten monikulmaisuus ja ylöspäin kapeneva suippo muoto.(Iso-Kraaseli). Yleensä runkona on pookin korkuinen sydänpuu, jonka ympärille muut tukirakenteet ryhmittyvät.
Varhaiset majakat olivat kaupunkien porvareiden rakennuttamia ja ylläpitämiä. Rakennelmat suunnitteli kuka milloinkin. Pohjanmaan merenkulkupiirin perustamisen jälkeen pookien rakentaminen tapahtui valtion kustannuksella ja suunnittelutyö tuli valtionhallinnon alaiseksi. Uuden merenkulkupiirin päälliköksi nimettiin meriekipaasin (Suomen armeijan yksikkö autonomian aikana) upseeri Albin Stjerncreutz, jonka tehtäväksi tuli tarkistaa olemassa olevien merimerkkien kunto ja mahdollisten uusien tarve. Stjerncreutz suunnitteli kaikki Pohjanlahdelle vuosina 1850-57 rakennetut seitsemän tunnusmajakkaa, myös nämä Raahen edustalla olevat Iso-Kraaselin ja Taskun pookit.
Puiset pookit saivat vähitellen väistyä valomajakoiden yleistymisen myötä. Pohjanmaan ensimmäinen merimajakka valmistui Norrskärin saarelle Merenkurkkuun jo v. 1846. Varsinainen rakennusbuumi oli kuitenkin vasta 1870-1880-luvulla, silloin myös korvattiin osa puisista pookeista valoa näyttävillä tiili- ja terästorneilla. 1900-luvun alusta lähtien vanhanaikaisiksi käyneitä pookeja ei enää myrskyn tai tulipalon tms jälkeen uusittu. Jäljellä olevat harvalukuiset pookit on yhä merkitty merikarttoihin, vaikka niiden merenkulullinen merkitys on hyvin vähäinen.
Siipyyn ja Tornion välisellä rannikkokaistalla on jäljellä kolmetoista 1700- ja 1800-luvuilla rakennettua puupookia. Vuonna 1865 luetteloitiin Suomen merialueella 40 tunnusmajakkaa, joista 18 sijaitsi Pohjanlahdella. Alkuperäisillä paikoillaan lähes muuttumattomina säilyneet pookit ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ne muodostavat olennaisen osan Suomen merenkulun rakennusperinnöstä.
Iso-Kraaselin pooki rakennettiin v. 1852 Pohjanmaan merenkulkupiirin johtajan Albin Stjerncreutzin suunnitelmien mukaan. Korkeus merenpinnasta 25 metriä, maanpinnasta 18 metriä. Saarella oli jo aiemmin tunnusmajakka ja luotsitupa. Vuoden 1865 purjehdus-oppaan mukaan luotsituvassa päivysti luotsivanhin ja kolme luotsia, joilla oli ohjauskirjat Raahen kaikille kolmelle sisääntuloväylälle. Iso-Kraaselin pooki ja Raahen vanhan kirkon torni muodostivat yhdessä tärkeän linjauksen väylistä keskimmäiselle. Kraaselin pookissa vesikaton läpi jatkuva sydänpuu muodostaa rakennuksen huipulle yli kahden metrin korkuisen salon, jota käytettiin merkinantomastona. Pookin merenpuoleiset seinät ovat valkoiset, muut osat ovat punaiset.
Taskun pooki rakennettiin v. 1853.
Korkeus merenpinnasta 19,2 metriä, maanpinnasta 16,5 metriä. Suunnitellut Pohjanmaan merenkulkupiirin johtaja Albin Stjerncreutz. Pooki oli aluksi väriltään keltainen. Vuonna 1866 pookia korjattiin ja siinä yhteydessä kerrotaan, että se tervattiin ja maalattiin punamullalla, mutta v. 1877 se maalattiin kuitenkin taas keltaiseksi.
Taskun saarelle on ilmeisesti rakennettu ensimmäinen pooki jo aivan kaupungin perustamisen (1649) jälkeisinä vuosina.
Pookin pohjakaava on neliön muotoinen. Rakennus muistuttaa kirkon tornia ja vesikatto on pyramidin muotoinen, huipulla risti. Pookia korjattiin 1890,1909,1914. Vuonna 1922 pookin vuorausta uusittin, risti uusittiin ja oveen laitettiin lukko, maalattiin kahteen kertaan öljyvärillä
Tiedot Oulun luotsipiirin arkistosta Oulun maakunta-arkistosta.
Kumpeleen saaren pooki rakennettiin 1790. Pooki paloi 5.2.1961 peruskiviään myöten.
Artikkeli on lyhennetty ja mukailtu Raahen Museon toimittamasta tekstistä.
Kategoria: Luontokohteet, Museot & Kirkot, Suosittelemme, Käyntikohteet
#visitraahe @visitraahe
.png)
