Jaa parhaat hetkesi #visitraahe @visitraahe

Joulukuu 14. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri

Rantakatu 9, Vihernikkarin kasvihuone, Seminaarin joulu

1870- ja 1880-luvuilla joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa. Perinteikkäin joulukukka on hyasintti, joka oli lähes ainoa kasvi, jota saatiin kukkimaan talvellakin.

 

Perinteistä punaista ja muodikasta valkoista – siitä on joulun kukkaloisto tehty.

1870- ja 1880 -luvuilla joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa. Perinteikkäin joulukukka Suomessa on hyasintti, koska se oli 1800-luvulla lähes ainoa kasvi, jota voisiin saada kukkimaan talvellakin. Raahelainen Ina Montin rakasti kukkia kesät talvet ja kasvatti hyasintteja jo ainakin vuosina 1870-1972.

Erityisen ihmeellisenä pidettiin alkuaikoina hyasintin suloista tuoksua. Näin myös raahelaisissa porvariskodeissa pianon päällä kukkiva hyasintti loi joulutunnelmaa. Hyasintin suosio on vähentynyt allergioiden takia.


Joulukaktus puhkeaa kukkaan jouluksi

Aikoinaan kukkivien kukkien saaminen keskellä pimeintä talvea oli vaikeaa. Varakkaimmissa taloissa viileiden salien seinustoilla joulukaktukset ennättivät kukkaan jouluksi, kun huonekasvit alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Joulukaktukset on tuotu Eurooppaan Brasiliasta ja ne yleistyivät Saksassa ja Isossa-Britanniassa 1800-luvun alkupuolella.


Jouluruusun uusi tuleminen

Valkoinen jouluruusu on kokenut uuden nousukauden. Se oli suosittu joulukukka jo 1800-luvulla ja on nyt jälleen muodissa.

Legendan mukaan paimentyttö puhkesi Jeesus-lapsen seimen äärellä itkuun, kun hänellä ei ollut lahjaa seimessä makaavalle lapselle. Kyyneleet tippuivat maahan. Kun tyttö oli rauhoittunut, enkeli näytti hänelle, että maassa kyynelten kohdalla kasvoi pieniä valkoisia ruusuja, jouluruusuja. Tyttö poimi kukat ja lahjoitti ne pienelle Jeesukselle.

Jouluruusua on menneinä aikoina käytetty hermosto- ja mielisairauksien hoidossa. Myös tulevaa säätä on ennustettu jouluruusun avulla, mutta näin saatujen ennusteiden oikeaan osumisesta ei ole täyttä selvyyttä.


Kielo, kansalliskukka

Kielo yleistyi joulukukkana 1800-luvun lopussa, mutta sen suosio hiipui lähes kokonaan 1980-luvulla. Kielon saattoi hankkia kukkakaupoista tai kukittaa itse. Kielon juurakkoja nostetaan maasta talteen, pidetään viileässä ja nostetaan kasvamaan lämpimämpään sopivasti ennen joulua. Näin niistä puhkeaa jouluksi kauniin valkoisia tuoksuvia kukkia. Kielo on syytä pitää poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on myrkyllinen.

Vuosittain Suomen kansalliskukista tehty kimppu koristaa presidentin uudenvuoden puheen televisiolähetystä.


Punainen ja suosituin

Ei ole punaisen joulutähden voittanutta. Se ilahduttaa omistajaansa kukkimalla pitkään. Suuria joulutähtiä myydään nykyään vähän: pienissä kerrostaloasunnoissa on niukasti tilaa isoille kukille.

Joulutähti kukki ensimmäistä kertaa Euroopassa vuonna 1886, jolloin se herätti suurta huomiota. Ruotsissa sitä alettiin kasvattaa 1890-luvulla. Suomalaiset tutustuivat siihen vasta 1930-luvulla. Aluksi se ei kovin suurta suosiota saavuttanut, koska kylmänarkana kasvina se paleltui herkästi. Sen uusi tuleminen koitti 1960-luvulla.

Eikä siinä vielä kaikki! Kukkakauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan kauniimpia kukka-asetelmia, ovikransseja ja joulukoreja.

Kukkivan jouluikkunan loihtivat Vihernikkarin toimijat.

”Seminaarialueen upealla puutarhalla pääset keskittymään kasvien kasvattamiseen ja hoitoon, sisä-ja piha-alueiden somistamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Pääset harjoittelemaan myös asiakaspalvelutyötä, sekä askartelemaan monipuolisesti erityisesti luonnon- ja kierrätysmateriaaleista.” (pohde.fi)

 

Lisätietoja

Raahen Museo - Armas joulun aika
Kotiliesi - Tunnetko joulukukat?
Aki Pulkkanen: Pohjolan Joulu, perinteitä kekristä nuuttiin v. 2018
Pohde - Kuntouttava työtoiminta Raahessa

 

Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle