Joulukuu 14. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri | Visit Raahe

Jaa parhaat hetkesi #visitraahe @visitraahe

Joulukuu 14. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri

Brahenkatu 9, Musiikkiopisto

Tonttu Tomera hiipii Raahen musiikkiopiston pihaan ja päättää pitää lakisääteisen tauon. Tässä asuivat Fellmanit. Tässä oli veljesten kauppapuoti, asuinhuoneisto ja konttori.

Tonttu Tomera on kierrellyt koko hämärtyvän illan Katinhännässä ja kirjannut sähköiseen muistikirjaan asukkaiden kiltteyksiä ja tuhmuuksia. Pekkatorilla hän pysähtyy ihailemaan komeaa joulukuusta. Mieleen muistuu monenlaisia jouluja. Hänen uransa Joulupukin salaisena agenttina Katinhännässä alkoi purjelaivakaudella, ja sitä aikaa hän muistelee haikeudella.

Tomera hiipii seinänvieriä pitkin Raahen musiikkiopiston pihaan ja päättää pitää lakisääteisen tauon. Tässä asuivat Fellmanit. Usein hän tonttu Vähätomeran kanssa seurasi Johanin (1781-1870), Baltzarin (1789-1862) ja Saaran elämää. Toinen tonttu kurkki ikkunoista, toinen kirjoitti havainnot ylös. Fellmanit olivat Raahen varakkaimpia laivanvarustajia, vain Johan Langin yhtiö oli suurempi.

- Active, Argo I, Baas, Brahe I, II, III, Hoppet ja olihan niitä muitakin laivoja, yhteensä 1443 lästiä, tonttu Tomera muistelee. Nyt niistä ei ole yhtään jäljellä. Useimmat myyty, joku haaksirikkoutunut.

Tässä oli veljesten kauppapuoti, yksinkertaisesti sisustettu asuinhuoneisto ja liikkeen konttori. Vanhempi veli Johan hoiti koko liikkeen ja kirjeenvaihdon. Nuorempi veli Baltzar teki kauppaa maanukkojen kanssa sekä hoiti taloa ja maanviljelystä. Sisar Saara huolehti huushollista.

Tomera on tänä iltana käynyt Kaapon ikkunan takana. Poika leikki huoneessaan tavarapaljouden keskellä. On lego-palikoita, kauko-ohjattavia autoja, pehmoleluja, kirjoja, tablettikin. Sähköisessä muistikirjassa on Kaapon lahjatoivomuslista.

- Fellmaneilla ei ollut lapsia. Mutta varsinkin Baltzar tykkäsi lapsista. Hänellä oli kaupungilla liikkuessaan aina taskussa lakritsaa, rössokeria tai venäläisiä paperipäällisiä rimsuniekka-karamelleja, joita hän jakeli lapsille, tonttu Tomera hymyilee itsekseen. Hän muistaa Baltzarin ystävälliset tempaukset. Baltzar saattoi kitkettää lapsilla rikkaruohoja pelloistaan tai teettää muuta keveää työtä kolmen kopeekan päiväpalkalla. 

Mutta silloin eivät lapset olleet hyvillään, jos he kohtasivat Baltzar-herran, kun olivat viemässä isälle eväitä laivavarviin. Baltzar saattoi pysäyttää lapsukaisen ja tivata eväskorin sisältöä. Jos korissa oli pottuja ja jauhopuuroa, Baltzar myhäili tyytyväisenä, mutta kauhistui, jos evääksi oli laitettu kryynipuuroa, jossa oli vielä silmä keskellä.

Tonttu Tomera muistaa kyllä miten nuukia Fellmanit olivat. Eivät edes kahvia raskineet juoda. Eipä sitä tartte ihmetellä, että Fellmanien makasiiniin karttui suuret röykkiöt auskareita, puulapioita ja vaikka mitä tavaraa, jopa puisia kengänpohjiakin. Omaisuutta karttui. 

Joulukuinen hämäryys vaihtuu yön pimeydeksi. Tonttu Tomeran tauko päättyy ja yksinäinen tarkkailukierros sähköisen muistikirjan kanssa jatkuu Brahenkadun muille pihoille. Tomeraa ei lakkaa surettamasta se, että tonttu Vähätomera siirrettiin varhaiseläkkeelle vain 700-vuotiaana, kun Korvatunturilla oli yyteet. Vaikka Tomera mielellään muistelee purjelaivakautta, on hänen myönnettävä, että tässä ajassa on hyvätkin puolensa – ainakin poikien näkökulmasta. 

- Kaapo on kiltti poika. Hän on hyväosainen ja aina saanut kaiken toivomansa. Vanhempiensa silmäterä kun on, Tomera toteaa itsekseen, kun sähköinen muistikirja piippaa. Kirjastotonttu Taavetin digikummi Tuisku teki Kaapon kohdalle merkinnän: ”Kaapo on ahkera lukija.”

Tomera muistelee, että purjelaivakaudella poikavarsojen villi vapaus kesti vain toisen kymmenen alkuvuosille. Pyyn Antti ja Montinin Johan menivät merille kolmentoista ikäisinä. Burmanin Kusto oli puuriin painuessaan vain kaksitoistavuotias ja Karl Swanljung kymmenen ikäinen. Jaako Marjelin teki ensi matkansa Raahesta Iihin kuuden vuoden vanhana.

Johan Fellman merkittiin ensi kertaa ehtoollisella käyneeksi vuonna 1797. Sen jälkeen hänet lähetettiin merille. Hänen ensimmäinen matkansa suuntautui Englantiin. Tästä maasta tuli hänen suuri rakkautensa. Hullissa hän kävi kauppakoulua ja saavutti erinomaisen kielitaidon.

Tukholman merikoulussa Johan suoritti perämiehen tutkinnon vuonna 1805 ja merikapteenin tutkinnon vuonna 1808. Vuodesta 1815 hänet luettiin Raahen porvaristoon kuuluvaksi. Toiminimi Johan Fellman vei maasta tervaa ja potaskaa sekä toi maahan Hollannin siirtomaitten tavaroita ja porsliineja. Myös suola ja rauta olivat tärkeitä kauppatavaroita.

Tämän päivän raahelaiset muistavat Fellmanit lahjoituksesta, jonka turvin aloitti toimintansa Raahen Porvari- ja Kauppakoulu vuonna 1882.

Sähköinen muistikirja piippaa taas. Nuori tonttukokelas Touho on tehnyt päivityksen: ”Kaapon porukat fiksua jengiä. Vanhemmat jees. Kaapo ookoo. Perheen autokanta järkyn kivikautista tekniikkaa. Lahjavinkki: Tesla.”

- No voi Pyhä Yksinkertaisuus! Kenelle se Touho luulee viestittävänsä? Elon Muskilleko? tonttu Tomera puuskahtaa ja jatkaa kierrostaan, vielä on raportoiva monen perheen kiltteydet ja tuhmuudet ennen aamua.

Raahen musiikkiopisto on toiminut 50 vuotta

Raahen musiikkiopisto syntyi tilanteessa, jossa useita vuosikymmeniä lasten ja nuorten musiikinopetuksesta ja kaupungin kulttuurielämän rikastuttamisesta vastannut Raahen opettajaseminaari lakkautettiin. Se perustettiin vuonna 1973.

Raahen musiikkiopistossa opiskelee lähes 500 lasta ja nuorta, heistä noin 120 kuuluu musiikkileikkikouluopetuksen piiriin. 

Lisätietoja

Samuli Paulaharju: Wanha Raahe

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. Juhlamatrikkeli/Heikki Impivaara: Silmäys Johan Fellmanin elämäntyöhön

Raahen musiikkiopisto

 

Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle