Koulukatu sai nykyisen nimensä vuonna 1930. Sitä ennen kadun nimi oli Mentzerinkatu vuodesta 1911 alkaen. Vuosina 1750-1911 katu oli nimeltään Södra Staquetsgatan.
Joskus muinoin Raahessa sanottiin, että Kajaanissa on kaksi katua, toista kulkee porvarit poudalla, toista siat sateella. Raahessa on aina ollut useampia katuja kuin kaksi. Eihän niitä kyllä alkuaikoina mahtanut kovin monta olla, kun kaupunki loppui Mentzerinkatuun eteläpäässä ja pohjoisessa oli Katinhäntä, jolla nimellä ei kylläkään ole katin eli kissan kanssa mitään tekemistä, vaan nimi tulee ruotsin sanasta "gatans ända", eli kadun loppupää, laitakaupunki.
Pormestari Mentzer
Raahessa on kautta aikain ollut kova into muuttaa katujen nimiä. Koulukatu ei aina ole ollut Koulukatu. Vuosina 1750-1911 se oli Södra Staquetsgatan. Vuonna 1930 katu sai nimekseen Menrzerinkatu ja lopulta vuonna 1930 Koulukatu. (Muistatko, tunnelmia Raahesta?)
Pormestari Mentzer olisi ansainnut nimensä säilyvän Raahen katukuvassa, sillä hän hommasi tapulikaupungin oikeudet Raahelle ja Raahe pääsi silloin elämisen alkuun aivan kuten nykyaikana, kun Reinilä hommasi Rautaruukin. Koulukatuja on vaikka missä, mutta Mentzerinkatu ei ollut kuin yksin Raahessa.
Carl Mentzer oli pormestari-aikanaan säännöllisesti kaupungin edustajana valtiopäivillä. Sitkeästi hän ajoi Raahen täydellistä tapulioikeutta. Anomuksissaan hän esitti, että Raahen tapulioikeudesta hyötyisi myöskin maaseutu Savoa ja Karjalaa myöten. Vihdoin kamari- ja kauppakollegio omaksui Mentzerin todistelut ja puolsi kaupungin anomusta.
Kustaa III
Huhtikuun 7 päivänä 1791 antamallaan päätöksellä Kuningas Kustaa III vapautti Raahen kuulumasta Oulun ja Kokkolan tullipiireihin ja antoi kaupungille tapulioikeuden. Kaupungin piti rakentaa tullikamari ja täyttää kaikki tapulioikeutta seuraavat velvollisuudet.
Kustaa III:n kädenjälki näkyy Saloisten kirkon tapulissa. Uusklassistinen kellotapuli rakennettiin 1786-1787. Kuningas Kustaa III hahmotteli luonnoksen, jonka viimeisteli Tukholman taideakatemian professori Olof Samuel Tempelman.
Saloisissa on säilynyt käsitys, että kuningas olisi lähettänyt tapulin piirustukset Italiasta. Näin asia ei kuitenkaan ole, mutta kuninkaan vuosina 1783-1784 tekemän Italian matkan vaikutukset näkyvät kyllä tapulin piirustuksissa: Miten muuten voi selittää nurkkien doorilaiset pylväät?
Leipurit Aalto, Kallioinen ja Jyränen
Tämän päivän kalenteri-ikkuna vie meidät raahelaisten leipomoiden historiaan.
Tällä paikalla ovat 1930-luvulla toimineet Aallon ja Kallioisen leipomot. Aarne Kallioinen työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa Oulussa. Perheeseen syntyi kaksi lasta: Irja (s. 1925) ja Armas (s. 1926). Perhe muutti Raaheen Armaan syntymän jälkeen. Aarne Kallioinen ryhtyi pitämään leipomoa ja pientä pullapuotia Aallon jälkeen Aurion talossa Koulukadulla. Kallioisten kolmas lapsi, Eila, syntyi vuonna 1931.
Kallioisen jälkeen Aurion talossa toimivat leipureina Niilo ja Hilma Jyränen. He muuttivat Tampereelta Raaheen 1930-luvun alussa. He siirsivät sittemmin liikkeensä Koulukatu 19:ään.
Lelukauppa ja sanomalehti
Talo muistetaan Aurion paperikauppana. Siellä myytiin 1900-luvun puolivälissä monenlaisia toimistotarvikkeita ja erikoispapereita. Joulun alla sieltä sai ostaa joulukortteja, kuusen koristeita ja joulupaperia, johon lahjat käärittiin. Myynnissä oli esimerkiksi paperia, jossa valkoisella pohjalla vilesti sininuttuisia joulutonttuja punaisine tonttulakkeineen.
Aattoiltana, kun lapset avasivat pakettinsa, äiti otti käärepaperit huolellisesti talteen. Lapset joskus ihmettelivät, mitä äiti käärepapereilla tekee. Se onkin yksi joulun suurista salaisuuksista.
Aurion kauppa oli Raahen paras lelukauppa. Näyteikkuna houkutteli tyttöjä äärelleen, sillä siellä komeilivat maailman ihanimmat nukenvaunut ja nuket. Luonnollisesti myös poikien leluja oli tarjolla.
Raahen Seudun toimitus ja kirjapaino toimivat tässä rakennuksessa Kauppakadun puolella. Raahen Seutu perustettiin vuonna 1919, kun Raahessa ilmestyneet Raahen Sanomat ja Raahe-lehti yhdistettiin. Yhdistäjä oli August Aurio, joka sittemmin toimi 48 vuotta lehden päätoimittajana ja sitä kustantavan Raahen Kirjatyö -yhtiön toimitusjohtajana.
Rakennuksessa toimivat tällä hetkellä Juha Lohtanderin liike ja Koirakaveri.
Lisätietoja
Raahen Matkailuoppaat ry: Nuista Raahen kattuin nimistä
Eila Huhtala - leipurin tyttären kohtalo