Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kahdesti liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille ja sitten Soveliuksille. Toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1933.
Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859).
Franzénien aika
Johanna Gustava Lang (1796-1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen Zachris Franzénin (1787-1852), runoilijapiispan veljen, kanssa.
Johanna synnytti kolme tytärtä: Helenan, Sofian ja Charlottan sekä Johan-pojan. Johanna kuoli vuonna 1826. Vuonna 1829 Zachris purjehti avioliiton satamaan Lovisa Eleonora Frosteruksen kanssa. Pariskunta sai kolme tytärtä: Johannan (Jennyn), Bettyn ja Nannyn sekä kaksi poikaa, jotka kuolivat pieninä.
Kauppaneuvos Zachris Franzénin kuoleman jälkeen monista vävyistä liikkeen johtoon tuli Fredrik Sovelius nuorempi, jonka hoidettavaksi Zachris oli jo elinaikanaan siirtänyt monia liikkeen asioita.
Soveliusten aika
Franzénin tyttäristä vanhin Johanna Margareta (Jenny, 1830-1857) solmi avioliiton Langin kauppahuoneen kirjanpitäjän Fredrik Soveliuksen (1822-1897) kanssa vuonna 1850. Zachris Franzénin kuoltua he asettuivat asumaan Langin suureen kulmataloon Isontorin (nyk. Pekkatori) reunalle. Talossa oli kaikkiaan 17 huonetta.
Fredrik Sovelius jätti Johan Langin kauppahuoneen vuonna 1891 pojalleen, konsuli Fredrik Oskar Soveliukselle (1855-1896). Hän kuoli jo 40-vuotiaana vuonna 1896, jolloin liikettä rupesi johtamaan konsulin leski, Rosa Sovelius (1857-1928). Rosa jätti vuorostaan vanhan Langin liikkeen vanhimmalle pojalleen Bertil Sovio Soveliukselle (1878-1936).
Bertil Soveliuksesta tuli yrityksen toimitusjohtaja, kun hän oli tullut täysi-ikäiseksi. Tuohon aikaan äänestämiseen valtiopäiville tuli ikärajaksi 24 vuotta. Bertil osti 15.9.1903 Pekkatorin kiinteistön, jossa asui perheineen 1930-luvulle saakka.
1930-luvun alku oli Suomessa pula-aikaa. Raahessa vaikutti tuolloin enää yksi vanhoista kauppahuoneista, toiminimi J. Lang & Co. Kauppahuone oli antanut pienille maalaiskaupoille tavaraa velaksi. Liikkeet tekivät konkursseja eivätkä pystyneet maksamaan pääliikkeelle velkojaan takaisin. Yhtiökokouksessaan 28.6.1933 johtokunta teki päätöksen Langin kauppaliikkeen lakkauttamisesta.
Konkurssin jälkeen
Konkurssin jälkeen Pekkatorin kiinteistöt vaihtoivat omistajaa. Oy Raahenkulma osti kiinteistöt 17 ja 18. Yhtiön tarkoitus oli kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Vuonna 1939 kummankin kiinteistön osti Otto Karjalainen. Hän jatkoi kiinteistöissä vuokraustoimintaa.
Vuonna 1952 Elma Rauhala ostin kiinteistön 17. Hänen jälkeensä tämä kiinteistö oli Raahen Säästöpankin, Oulun Säästöpankin ja Oulun Aluesäästöpankin omistuksessa vuodesta 1957 vuoteen 1976, jolloin omistajaksi tuli Raahen kaupunki.
Vuonna 1978 Otto Karjalaisen perikunta myi kiinteistön 18 Lauri ja Sirkka Liisa Nordströmille. Heiltä kiinteistö siirtyi Raahen kaupungin omistukseen vuonna 1986. Kiinteistön 18 osoite on Kirkkokatu 19 ja kiinteistön 17 osoite on Brahenkatu 10.
Alko Alakartanoon
Oy Alkoholiliike Ab on ollut toiminnassa vuodesta 1932 saakka eli siitä saakka, kun Suomen hallitus kumosi kieltolain.
Raahen Seutu uutisoi 8.3.1932, että paikallisjohtajaksi Raaheen on valittu prokuristi Paul Sovio. 17.3.1932 lehti kirjoitti, että Oy Alkoholiliike Ab on vuokrannut tullinhoitaja Gust. Swanljungilta väkijuomien myyntiä varten myymälähuoneiston osoitteesta Brahenkatu 12. Rakennus sijaitsee Pekkatorin äärellä ja tunnetaan myös Kiesvaaran talona. Liike avattiin asiakkaille 5.4.1932.
Vuonna 1935 Alko vuokrasi liiketilan Otto Karjalaiselta ja muutti Langin Alakartanon länsipäähän. Silloin länsipäähän tehtiin merkittäviä tilamuutoksia ja avattiin uusi katusisäänkäynti. Kirkkokadun kulman liikehuoneistoon avattiin näyteikkunat sekä Pekkatorille että Kirkkokadulle.
Pitkään Alkon palveluksessa työskennellyt Jussi Karikoski tuli tähän Pekkatorin myymälään johtajaksi vuonna 1951.
Raahen ainoa laillinen viinakauppias
Antti Jussi Lennart Karikoski syntyi Oulussa 15.2.1918. Raaheen muuttaessaan hän ei puhunut sanaakaan suomea. Eipä tuo ollut mikään kumma, sillä hän oli vain puolen vuoden ikäinen.
Jussi valmistui merkonomiksi Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1937. Hänen työhistoriansa ennen Raahen-vuosia oli monivaiheinen. Hän työskenteli muun muassa Turussa ja Oulussa.
Jussi ei itse käyttänyt alkoholia lainkaan. Hänellä oli tapana sanoa, että koska hän saa leipänsä Alkosta, niin juomia hän ei sieltä tarvitse. Eeva-tytär muistaa jonkun huutaneen isälle, että mitä viinakauppias. Isä vaan huuteli takaisin: mutta ainoa laillinen.
Raahelaiset muistavat Jussin huumorintajuisena ja kepposia rakastavana. Hän oli kuitenkin tiukasti lakia ja säännöksiä noudattava valtion virkamies, joten Alkosta oli turha yrittää tehdä ostoksia sisän kautta.
Eräänä juhannusta edeltävänä päivänä Jussi päätti toimia automaattisena puhelinvastaajana. Kun viinakaupan puhelin soi, hän nappasi luurin ja luetteli soittajalle liikkeen aukioloajat ja löi luurin kiinni. Alkon myymälä muutti Ouluntieltä Asemakadulle Jussin työvuosina.
Huonekaluja, ruokaa, varaosia
Huonekalu Kara, jonka omisti Kaarlo Rautiaisen suku, muutti elokuussa 1952 Alakartanoon Karvisen (Valo-Uran) paikalta Koulukadun ja Kirkkokadun kulmasta. Kara muutti Kassataloon heti sen valmistuttua vuonna 1966.
Samaan aikaan Karan kanssa Alakartanossa oli Kerttu Raution talouskauppa, johon mentiin samasta ovesta, josta nykyään kuljetaan kahvilaan ja puotiin.
Vuonna 1978 Karjalaisen kuolinpesä myi kiinteistön Lauri ja Sirkka Nordströmille. Heidän yrityksensä Pekkatorin Kone myi koneiden varaosia.
Langin Kauppahuoneen uusi elämä
Nykyiset omistajat, Piia Vähäsalo ja Pasi Siipola, ostivat kiinteistön Kirkkokatu 19 vuonna 2015 ja kiinteistön Brahenkatu 10 vuonna 2017. Kirkkokatu 19 on remontoitu vanhaa kunnioittaen kahvilaksi, puodiksi ja majoitustiloiksi. Brahenkatu 10:ssä sijaitsee laukkukauppa ja hotellihuoneita.
Nykyiset omistajat haluavat tarjota ihmisille tarinoita ja elämyksiä purjelaivakaudelta. Heidän tavoitteenaan on herättää uudelleen eloon Raahen upea merikaupunkihistoria historiallisten puitteiden, tarjottavien ja tarinoiden avulla.
Lisätietoja
Kirsti Vähäkangas: Avojalakasia ja tullista tulleita ja Tolokun väkiä, raahelaisia
Kirkkokatu 19
92100