Joulukuu 21. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri | Visit Raahe

Jaa parhaat hetkesi #visitraahe @visitraahe

Joulukuu 21. päivä Wanhan Raahen Joulukalenteri

Reiponkatu 26 – 28

Pakkanen paukkuu nurkissa. Tonttu Tomera tepastelee omiin ajatuksiinsa vaipuneena Rantakadulla. Hän taitaa olla vähän hakoteillä tänä yönä tai ehkä hän on ylirasittunut. Ettei vain olisi burn out.

Pakkanen paukkuu nurkissa. Revontulet räiskyvät taivaalla. Ilmassa on outoa taikaa. Tonttu Tomera tepastelee omiin ajatuksiinsa vaipuneena Rantakadulla. Hän taitaa olla vähän hakoteillä tänä yönä tai ehkä hän on ylirasittunut. Ettei vain olisi burn out iskenyt.

- Tarunhohtoinen Maximilian asui lapsena tässä vihreässä talossa, Tomera tietää. Myhrbergin puisto on tuhansien tarinoiden tyyssija. Maximilian Myrhberg eli seikkailurikkaan elämän. Hän oli uhkarohkea jo pikku poikana ja kieppui yhden käden varassa tuulimyllyn siivessä. Ehkäpä tämä temppu enteili hänen tulevaa elämänuraansa vapaustaistelijana ja sorrettujen puolustajana.

Myhrbergin puiston kulmassa nököttävä synkeääkin synkeämpi karsseri on yksi kaupungin vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Sen mustuneiden seinien sisälle suljettiin pahantekijöitä miettimään kolttosiaan.

Sähköinen muistikirja piippaa. Tonttu Tomera on ihan ällikällä lyöty, kun ei löydä viestiä keneltäkään. Hän haahuilee edelleenkin Myhrbergin puistossa Heikun talon nurkilla. Rakennukselle nimensä antanut Henrik Sovelius III (1817-1904) oli poikamies ja tunnetaan suurista lahjoituksistaan. Lieneekö hänellä jotakin hukassa, kun hän ei osaa rauhoittua haudan lepoon, vaan kuuluu kuuhkailevan yhä talossaan. Raahelaiset ovat kuulleet huhuja rahakätköistä. Vai oliko niitä kätköjä jossakin toisessa talossa?

- Homppa-Pekaksi kutsuttu Petter Anton Holmqvist oli eläessään niin jumalaton, että kirosi papille, joka pyrki selostamaan hänelle sielun asioita. Mies tuli kuolinvuoteellaan tunnontuskiin ja testamenttasi omaisuutensa lastenkotia varten. Mutta miksi hän tuli vielä kuolemansa jälkeen kaahistelemaan lastenkotiin? Mitä hän etsi? Mutta eihän Pekka asunut Rantakadulla, Tomeran ajatukset harhailevat sinne tänne. Hän itsekin taitaa vaeltaa harhateillä.

Tonttu Tomera on singahtanut Pekkatorille mutta ei muista miksi. Ovatkohan kummitukset tänä yönä liikkeelle ja kuljettavat tonttua? Ainakaan hurmaava Aleksanteri ei kummittele siitäkään huolimatta, että sai raahelaiset sekaisin vuonna 1819. Kaikki olivat täpinöissään, kun keisari Aleksanteri I saapui tänne Suomen kiertueellaan. Komea keisari hurmasi alamaisensa, varsinkin nuoret naiset, maan joka kolkassa, niin myös Raahessa. Hänen vierailuistaan on meillä pysyviä muistoja. Keisari majoitettiin Pekkatorille Friemanin taloon. Talossa asustaa edelleenkin henkiolento, jonka monet raahelaiset ovat havainneet. Kyseessä ei kuitenkaan ole keisari.

- Minä en usko kummituksiin, vakuuttaa tonttu Tomera itselleen. Sitä hän ei nyt ymmärrä, miksi sähköinen muistikirja on ihan vaiti. Kukaan ei ole tehnyt tänä yönä yhtään päivitystä. Ehkä joku Angry Bird liihottelee ilkeilemässä ja on katkaissut yhteydet.

Yks kaks tonttu Tomera muistaa jekkuilevan kauppias Mustosen. Pekkatorin taloissa on 1800-luvulta saakka ollut puoteja ja putiikkeja. Tarina kertoo eräästä kauppiaasta, joka kyllästyi muutamiin jouten päiten kaupassaan maleksineisiin poikaviikareihin. Eivät nuo kelvottomat ostaneet mitään, sen sijaan nappasivat vaivihkaa suuhunsa kompiaisia.  

Eräänä päivänä kauppias laittoi tiskille näkyvään paikkaan sokeripaloja. Hänellä oli muka asiaa takahuoneeseen. Näin joutilaat jäivät puotiin päineen ja tarttuivat syöttiin: napsivat sokeripalat makeisiin suihinsa. Palattuaan kauppias kyseli hämmästynyttä teeskennellen sokeripaloja, ne kun oli tarkoitettu rottien myrkyttämiseen. Apua! Mitä sitten tapahtui? Tonttu Tomera hihittää itsekseen, sillä hän tietää, ettei sokeripaloissa ollut myrkkyä.

Tonttu Tomera kääntää katseensa kirkon suuntaan. Kirkon kukko kutsuu seurakuntalaisia sanan ääreen ja muistuttaa meitä pääsiäisen tapahtumista. Ei luulisi kukosta olevan haittaa kenellekään, keikkuuhan se 52 metrin korkeudella. Kallistuessaan se kuitenkin tuottaa kuoleman kolmelle silmäätekevälle kaupunkilaiselle. Näin tapahtui 1930-luvulla. Tämä tarina on tosi.

- Onkohan enkeleitä olemassa? Varmasti, koska tonttujakin on, Tomera päättelee. Eräiden tietojen mukaan Cortenkadun liepeillä on varmuudella tehty havaintoja ainakin tupakkaenkeleistä.

Sähköinen muistikirja pysyy yhä mykkänä. Nyt tonttu Tomera on ihan varma, että asialla ovat vieraan vallan agentit, jotka ovat tehneet kyberhyökkäyksen Korvatunturin tietojärjestelmiin.

Herätyskello pärisee. Tonttu Tomera herää sikeästä painajaisunesta kotikolossaan. Sähköinen muistikirja piippaa. Nuori tonttukokelas Touho on jo lähtenyt liikkeelle ja tehnyt päivityksen: ”Rantakukankadulla asuu kunnon kansalaisia. Lahjavinkki: Kaikki toiveet toteutetaan.” Myös Tonttu Tomeran on aika lähteä Katinhäntään partiokierrokselle.

Lisätietoja

Raahen Matkailuoppaat ry: Raahesa kummittellee

 

Takaisin Wanhan Raahen Joulukalenteri etusivulle